Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Void

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 9
31
Omat teokset / Kiireisille-käännösprojekti
« : Elokuu 23, 2012, 00:48:34 »
Palasin liian pitkän tauon jälkeen takaisin Touhou-käännösten pariin mr_saken avittamana.
Tässä soittolistaa uuteen projektiin.
Manzai-käännöksiä on myös työn alla.

32
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Touhou-anime?
« : Elokuu 12, 2012, 02:04:38 »
Asiaa hieman pähkäiltyäni huomasin itsekin, että Maikazen doujinanimessa ei kyröläisiä perusasukkaita, nimettömiä youkaita tavata juuri laisinkaan. Sitä voisi luulla juoneen liittyväksi seikaksi (peleissähän näitä pikkutuholaisia niitetään armeijoittan per taso), mutta hahmojen jättäessä sen huomiotta pitänee tyytyä siihen, ettei Maikazen näkemyksessä Gensoukyou olekaan youkaitarha. Harmillista, sillä paikasta ei tosiaan huo'u ihmisille vaarallisen paikan maine, vaan on, kuten MKtsudo huomautti, varsin idyllinen naapurusto jossain päin feodaali-Japania.

Itseäni ketuttaa myös nykyinen munaton K-ON-linja hahmoissa ja etenkin hahmodesignissa. Voin sen kuitenkin sivuuttaa, jos juoni etenee, mikä piti kakkosjaksossa melko hyvin paikkansa. Suurimmalta osin ainakin, melkoinen huomio keskitettiin lisähahmojen tuomiselle tarinaan. Kolmosjaksossa mitä todennäköisimmin Reimu jatkaa matkaansa Koumakanin syvyyksistä, sillä tuntui strategiapalaveri Remilian ja Sakuyan kanssa kääntyä jo sarkasmiin siitä, kuinka vähän siinä saadaan aikaan.

Juoni onneksi tuntuu tekevän pesäeroa keijoiluun, eli juonettomuuden sietämättömään keveyteen. Toivottavasti sitä on luvassa jatkossakin.

Reimun lahjoituslaatikon pulssia nostattavan merkittävä tarina oli vain osa juonen todellista mysteeriä, eli nigga stole our stuff. Dialogista en saanut kamalasti selvää (pitää odottaa saken käännöstä), mutta kyseinen varas tuntuu haluavan vain ärsyttää tyttöjä. Reimun harmillisen tyhjä kolehtilaatikko ja Remilian teevarasto tuntuvat varsin hyödyttömiltä varastajalleen, mutta sitäkin tärkeämmiltä omistajilleen, joten varas tuskin mitään mullistavaa suunnittelee, kunhan yrittää ärsyttää tytöt mahdollisesti peräänsä.

K-ON-linja tuntuu jatkuvan hahmojen luonteissa ja äänissäkin. Waifumainen pehmeys tuntuu olevan normi näissä tacojuhlissa, joissa tosin ei räiskyvimpiä kyröläisiä luonteita ole nähty, vielä. Eipä tuo kamalasti haittaa, sillä moni hahmoista on ainakin perimmiltään ja rauhan aikaan juuri tällaisia aggressiivisen passiivisia. Ehkä kässäristien masinoima konflikti sytyttää muutaman hahmon hieman emotionaalisempaan suuntaan.
Skwrlin mielipiteeseen yhdyn siinä, että monella hahmoista on hyvin pehmeä ääni, mutta kannattaa pitää mielessä, että projekti tuntuu olevan uskollinen lähdemateriaalilleen. Kuulokkeet auttavat paljon hahmojen äänten tunnistamisessa ja myös seiyuu-työn huomaamisessa. Marisan seiyuuta oli jopa hankala tunnistaa mm. Fairy Tailin Ulteariksi, sen verran hyvin hän tuntuu omaksuneen Marisalle vakiintuneen raspiäänen sekä selvän poikatyttömäisyyden. Sakuyaa vietiin ykkösjaksossa hieman liikaa sarjan yamatonadeshikoksi, mikä onneksi tuntui korjautuvan kakkosjakson päänsisäisessä monologissa. Patsu tuntuu kimeytyneen vuosien varrella ja Aya tuntuu hieman uskottavammalta energisyydessään.
Hakkulalaiset onnistuivat mielestäni hyvin, Yuyuko on sopivan lapsekas, mutta pystyy myös vakavuuksiin eikä Youmukaan pettänyt, vaikka mielestäni hieman liian lolimaisen korkea ääni hänellä on.
Eienteistä tuotiin hieman erilainen kuva kuin peleista muistin. Pointsit tekijöille siitä, että toivat myös nimettömiä pupuja animaatioon mukaan, mikä on melkoinen satsaus doujintyössä. Tewin ääni sopii hänelle, vaikka toki ymmärrän halukkuuden kuulla keppostelijaääntä. Eientein pupujen työnjohtaja ei kuitenkaan aivan vastuuttomalta natiaiselta voi kuulostaa. Reiseniin iski moemoekyuu jaksossa ehkä pahiten, niin äänen kuin designin puolesta (boing boing) ja hahmo tuntui perustuneen enemmän fanikäsityksen mukaiseen alistuvaan ja uskolliseen seksiobjektipuputyttöön kuin työnsä tunnollisesti hoitavaan, mutta välillä hosuvaan Udongeen. Eirin tuntui hieman turhan lempeältä ja Kaguya jopa aneemisen passiiviselta. Sen tosin saattaa selittää hahmon rauhoittuminen ja pikkutyttömäisen kiukuttelun vähentyminen hävittyään protagonisteille, jos Maikaze tosiaan haluaa tämän tapahtuvan Eiyashoun jälkeen. Tarvitsee lisää valkohapsista henkselihaalarityttöä. Nämä tosin ovat peppukipeää fani-itkua siitä, millaisia hahmojen tulisi olla, jotta juuri minä (!) niistä pitäisin.

Aya muuten löysi paikan turhan helposti, tai sitten hän vain osaa "eksyä" juuri tarpeeksi löytääkseen paikan bambujen siimeksestä.

Toiveeni kolmosjaksoon:
Spoiler (click to show/hide)

33
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Touhou-anime?
« : Elokuu 11, 2012, 21:41:16 »
Näkemykset on näkemyksiä ja makuasioista ei parane väitteleminen.

Fraasit sikseen, tämä tardi tykkää Maikazen linjasta. Piirrostyyli on kakkosjaksossa parantunut ykkösen moepalleroista. Itsekin yllätyin, kun ottivat Eienteinkin väkeä mukaan; tiesin ennen jakson katsomista ainoastaan Hakugyokuroun parivaljakon esiintymisestä.

Meininkiä moni kritisoi, mutta tällaisiahan kokonaisnumeroidut Touhou-pelit ovat, jos danmakuhelvetit otetaan veks: dialogipainotteista salapoliisileikkiä. Itsekin haluaisin joskus hyvin animoitua ja koreografioitua danmakumenoa katsella, mutta toisaalta lähes kaikki fanivideot tarjoavat sitä todennäköisesti eeppisempänä kuin Maikaze pystyisi resursseillaan tuottamaan. Ammattilaisäänetkin kuulostavat mahtavilta, ja vaikka heiltä epäilemättä rajumpikin meno onnistuisi, itse kuulen heitä mieluummin juttelemassa keskenään juonellisista seikoista. Hahmojen luonteet on vedetty hyvin, eikä yksikään juuri kuulosta tönköltä (seikka, joka haittasi ykkösjakson nautintoa).

Maikaze on lähtenyt selvästi vetämään doujin-pelimäistä rykäisyä: tehdään oikea tarina valmiilla ja kaikkien tuntemilla hahmoilla, kuitenkin pysyessä uskollisena alkuperäiselle. Itse nautin danmakutappeluista huomattavasti enemmän, kun tiedän myös syyn niihin. Vertauksena ykkösjakson Reimu vs. Patchouli vesittyi kohdallani ensiksikin sen koreografian puutteen ja lyhyyden vuoksi sekä toiseksi sen vuoksi, että se tuntui alkavan varsin mitättömästä jutusta (flaidaan sua vastaan, koska sun kaveri heitti mua kirjalla). Aivan kuin Maikaze olisi epätoivoisesti yrittänyt sulloa mukaan ainakin yhden danmakutappelun, sillä adhd-fanit ei muuten jaksa katsoa/kiinnostua. Kakkosjakson loppupuolen flaidista sentään on pohjustettu hieman, vaikka tuntuukin alkavan melko tyhjästä. Tosin, tarinallisesti puolet pelien ammushelvettiotteluista olisi voinut välttää edes lyhyellä juttelulla. Eiväthän toehoet ole järjen jättiläisiä, mutta alkeellistakin päättelykykyä on vain mukava katsella.  Moni asia voi mahdollisessa kolmosjaksossa eskaloitua hyvinkin nopeasti eeppiseksi taikatyttöilyksi, jos asiaa viedään tarpeeksi pitkälle.

Tarinallisestihan homma on vielä kaukana tärkeistä otteluista. Jos Touhousta anime halutaan, on otettava se riski, että se on aluksi animemaisen puuduttavaa. Alkuasetelman rakentelu, hahmojen luonteet määrittävä dialogi sekä pienet juonta eteenpäin ajavat seikat harvoin ovat nörttimehuja valuttavaa katseltavaa, mutta tässä tapauksessa on ilahduttavaa, että Maikaze tietää aloittamansa homman haasteellisuuden sekä heille asetetut naurettavan ylimitoitetut odotukset (yleisöltä, josta 98 % katsoo jutut ilmaiseksi tuubin tai NND:n kautta), ja myös yrittävät tehdäkin jaksoista jotain perusrahastusdeeveedeelevyjä suurempaa.

ZUN nimenomaan pelkää, että mahdollinen Touhou-anime muuttaisi sarjan imagoa pelisarjasta animesarjaksi, jonka tyyli poikkeaisi markkinointimiesten painostuksesta huomattavasti lähdemateriaalista. Siksi on erittäin miellyttävää, että hieman haparoivan alkujakson jälkeen Maikaze pölläyttää kakkosjakson, jonka dialogi voisi olla pelistä repäistyä, ja jossa ennen kaikkea on dialogia ennen mahdollisia eeppisiä yhteenottoja. Niin ihmeellisiä kuin lentävien taikatyttöjen värikkäät ilotulitusleikit muinaisjapanilaisessa miljöössä ovatkin, niistä ei yksinään saa sarjaa aikaiseksi.

Edit.
Ja tsudo, tarinan sijoittumista aikajanalla on vaikea määrittää, mutta nähtävästi tässä liikutaan ainakin Kaeizukan jälkeisissä tunnelmissa. Tällöin suurin osa jengistä on toistensa kavereita tai ainakin entisiä vihulaisia, jolloin olisi aika OC, jos he yhtäkkiä rupeaisivat verisesti riitelemään mitättömistä asioista. Maikazen lempeä tarinatyyli tuntuu varsin touhoumaiselta.

34
Off-topic keskustelu / Karkasin reissulle
« : Kesäkuu 21, 2012, 11:20:45 »
Sellerille lupasin ilmoittavani tästä täällä. Meni pari päivää liian myöhäiseksi, mutta so not.
Void viettämässä siis kahta lomaviikkoa Honshūlla. Avautuu siitä blogissaan.

35
Valkohapset kuuluu yhteen, eli Mokou-tan x Keine. Muuta mieltä olevat saavat sarven suoleensa.
Huomaan myös vinkuvani seuraavia parituksia nähdessäni:

- Satori x Rin x Utsuho
Ovat vain niin suloisia keskenään.
- Youmu x Reisen
Tässä kantavana voimana on molempien osapuolten uke-luonne, ja kuinka yllättävän hyvin hahmot tulisivat toimeen, jos sitä edes vähän ajattelee. Käännettynäkin löytyy.
- C2H5OH x Suika
Aina yhdessä.
- Reimu x Remilia
Ojôsama tarvitsee toisinaan omaakin isosiskomallia.
- Yuyuko x Yukari
Ekstaasiborderi forever!
- Marisa x Patchouli
Vaikka Malice kuuluu lemppareihini, on purppurapavunvarren moeilu niin tempaavaa, että shippaan Marisan kirjastoon.
- Rinnosuke x Sanae
Haaremikuninkaan ja weegeen luonteet sopivat kuin käärme kainaloon.
- Meiling x Komachi
Ankarilla puurtajilla yhteinen harrastus. Plus punapäitä, lots of punapäitä.
- Byakuren x Murasa
Murasa vaikuttaa olevan läheisin miehistön jäsen Byakurenille, koko kansan neesanille.
- Shou x Nazrin
Shippaan samalla tavalla kuin RanCheniä, erona se, ettei Nazrin olekaan yhtä viaton kuin kisulityttö.
- Cirno x Wriggle
Sirkku ja sirkka tuntuvat luontevimmilta yhdessä. Jääparitus on vähän höh ja Daiyousei tylsä. Lisäksi Yuka on varattu.
- Yuka x Medicine
Vain todella julma voi heltyä, muiden ei tarvitse. Medicine yksi suloisimmista hahmoista ikinä. Auringonkukka ja kielo. 'nuff said.

36
Alkaa PoFV viimeinkin onnistua myös Hardilla. Ekasta voitosta Match Modessa tuli melkoinen kesän ja talven flaidis.
Pelaan tässä Yukalla ruudun oikealla puolella.

38
Löysin nimimerkki Spaztiquen vasta vähän aikaa sitten. Tekee varsin hyvää jälkeä Walfas-hahmoilla.
Ao Usagin tribuuttishow'lle olen repeillyt aika lahjakkaasti. Tässä linkit niihin:
Jakso 0   Jakso 1   Jakso 2   Jakso 3   Jakso 4   Jakso 5.

Laitetaan vielä tämä Bad Apple -tyylinen Sokuvideo. Laskekaa, kuinka monta kertaa tässä edes osutaan vastustajaan.

39
Backstreet Mikos ja lapsuutesi on pilalla.

40
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Gensōkyōta tutkimassa
« : Huhtikuu 28, 2012, 00:10:10 »
^Perhana, lipsautin japanilaisen, vaikka kyseessä onkin kiinalainen vampyyri. My bad.

41
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Gensōkyōta tutkimassa
« : Huhtikuu 27, 2012, 18:18:08 »
  • Miten hyvin Gensōkyōn vampyyrit kestävät auringonvaloa, hopealuoteja, ristejä, valkosipulia ja vettä? Miksi?

Siitä nostan silinteriäni ZUNille, että hän oikeasti teki tutkimustyötä eurooppalaisesta vampyyriloresta eikä muovannut Scarletin moesiskoksia (tai muitakaan vampyyrejaan) yleisen sekakäsityksen mukaiseksi.
Länsimaisia (eurooppalaisia) vampyyreita on monta sorttia, mutta kaksi arkkityyppiä on noussut suureen suosioon etenkin populaarikulttuurissa: strigoit ja dracot. Strigoit ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan hyvin lähellä yleisvaikutelmaa vampyyrista etenkin siksi, että juuri strigoi muuttuu välittömästi tuhkaksi auringonvalon, valkosipulin, puuvaarna-sydämessä-syndrooman ja hopean vaikutuksesta. Strigoit ovat ulkomuodoltaan usein kuvottavia ja vaikuttavat enemmän eläimiltä kuin ihmisiltä. Strigoit menettävät usein itsehallintansa muutoksen jälkeen ja käyvät eläimellisen aggressiivisiksi kaikkia eliöitä kohtaan. Kanonisesti strigoit käyvät verenhimossaan usein muidenkin eläinten kuin ihmisten kimppuun, eivätkä eläinstrigoit ole kovin harvinaisia. Strigoi-tyylistä vampyyria käytetään usein, kun halutaan luoda vampyyrista primitiivinen ja pelottava olio, johon ei järkipuhe toimi. Tunnetuin strigoi lienee Nosferatu, ja monesti alalajia myös kutsutaan nosferatuiksi.
Draco on näistä kahdesta vampyyrityypistä innoittanut enemmän vampyyrien psyykkiseen ja henkiseen olemukseen. Dracot ovat viisaita ja juonittelevia vampyyreja. Ne pystyvät usein helposti liikkumaan paljastumatta ihmisten parissa, sillä niiden ulkonäkö ei muutu muutoksen myötä juuri muuten kuin ihoa kalpentaen. Dracot ovat myös monia muita vampyyrialalajeja kestävämpiä; valkosipulista on niille haittaa usein vain syötynä tai iholle murskattuna eivätkä ne eivät käsittääkseni kuole hopealuoteihin, ellei sellainen mene sydämen läpi. Ne eivät kuitenkaan voi tovereidensa tavoin ylittää juoksevaa vettä (järvi ei siis pysäytä) ja risteille ne usein nauravat. Puuvaarna sydämen läpi on tunnetuin tapa dracon surmaamiseksi. Auringonvalo ei tapa niitä, ei edes voimakas sellainen, sillä mollikka vain heikentää dracon tavallisen kuolevaisen tasolle. Tästä syystä dracot suosivat asuinpaikkoinaan linnoja yms. pimeitä paikkoja. Dracot ovat myös siitä harvinaisia vampyyreja, että järkensä sekä tietonsa säilytettyään jotkut ovat tehneet valinnan olla olematta ihmisten vihollisia. On myös tarinoita dracoista, jotka eivät kestäneet hirviömäistä tilaansa ja tapattivat itsensä (ampumalla itseään tai tulivuoreen hyppäämällä). Dracoissa kuitenkin piilee peto sisimmässään, joka pääsee valloilleen verenhimon yltyessä kestämättömäksi. Dracot kuvataan usein hyvin viehättäviksi ja seksikkäiksi, mikä lienee tärkein ominaisuus, jonka ne ovat nykykäsitykselle lajistaan antaneet. Tunnetuin draco on ehdottomasti Bram Stokerin kreivi Dracula, toinen mainetta imenyt on ensimmäinen vampyyri, Raamatun demoni Lilith.

Monille tulee vampyyrista mieleen juuri Dracula, mutta yleiskäsitys on kuitenkin sekoitus strigoin heikkouksia ja dracon vahvuuksia.

Twilightin kimmeltävät vampyyrit ovat siis ominaisuuksiltaan yllättävän lähellä Draculaa.

Auringonvalo ei ainakaan fanoninssa ole haitannut Scarletin siskoksia (kts. lukuisat rantabikinikuvat). Arvaan, että se kuitenkin heikentää heitä; ehkä siksi Remilia ei voi tappelupeleissä otella muualla kuin sisätiloissa, ellei hänen pakassaan ole päivänvarjoa (a la Yukari). Luokittelisin Remin ja Flanin ominaisuuksiensa perusteella ellei puhtaiksi dracoiksi niin hyvin lähellä sitä. Huomaa myös Remilian tasoteema, The Yound Descendant of Tepes, joka viittaa Vlad Țepeș III:een, Draculan esikuvaan.

Lienee monien tiedossa, mutta kerrotaan vielä, että Ten Desiresin Miyako ei ole zombie, vaan japanilainen vampyyri (joka on ominaisuuksiltaan kuitenkin jotain vampyyrin ja zombien välimaastosta).

Joskus skidinä vampyyrikulttuuri ja -myytit kiehtoivat kovasti. Näemmä sieltä jäi jotain päähänkin  ;D

42
Kensokyrön yleinen keskustelu / Lapsuuden loppu
« : Helmikuu 29, 2012, 23:08:43 »
Fani- ja Touhou-tyttöjen ragetus alkakoon: ZUN on varattu mies.

43
Olenko hidas, kun huomaan tämän vasta nyt?

44
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Touhou 13
« : Elokuu 18, 2011, 14:44:13 »
Sanaen etu on enemmän Trancea -> enemmän mahkuja elkku- ja pommihenkien tuplaamiseen. Mittari täyttyy hänellä varsin iloisesti varsinkin bosseja halatessa ja ampuessa ilman fokusointia.
Häpeäkseni en ole vieläkään päässyt tätä läpi Normalilla. Pitää vain yrittää Reimulla tai Sanaella, Marisa on jälleen aivan liian holtiton omiin kontrolleihin ja Youmun olematon spread on yhtä tuskaa.

45
Näppiksellä, kuten moni täällä. Mätkintöjä yritän opetella pelaamaan ohjaimella (PS3).

Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 9