Näytä kirjoitukset
886
Omat teokset / Vs: Mukyuu runoilee
« : Huhtikuu 10, 2012, 20:59:51 »
Bad Apple!!
1.
Ajan virrassa tahdon hukanneelle muuta jäljelle ei jää kuin tää päättymätön piirileikki.
Sydän irroten karkaa rinnastani, itse sitä huomaa en - mutta entä sitten?
Seisahtunut oon, silti tunnen: säälimättä ajan säröjen syöverit mut niellä haluaisi.
Ympäriltäni kaikki kadonnut on, minä minä olen vain, eikä ole muuta.
Uneksunkohan? Enkö mitään nähnytkään? Sanat ovat turhia, miksi enää puhua?
Suruunkin oon väsynyt, kunpa voisin olla vain aivan ilman tunteita, hyviä tai pahoja.
Vaikka utu sanojen minut saavuttaisikin, sydämeni karannut siitä välittäisi ei.
Ja jos hetki muutoksen mulle vielä koittaisi, ainoastaan mustaksi kaiken muuttaa osaisin.
Mitä tulevaisuus voi tuoda kaltaiselleni? Onko tämä maailma edes minun kotini?
Onko tämä kipua? Onko tämä surua? Mulle oma sieluni on kuin vieras ihminen...
Mitä tunteet jonkun muun mulle voisi merkitä, kun niin olen uupunut, että vaivoin kävelen?
Jos ees mahdollista on, että tästä muuttuisin, eikö jäisi oudoksi mulle väri valkeuden?
2.
Ajan virrassa tahdon hukanneelle muuta jäljelle ei jää kuin tää päättymätön piirileikki.
Sydän irroten karkaa rinnastani, itse sitä huomaa en - mutta entä sitten?
Seisahtunut oon, silti tunnen: säälimättä ajan säröjen syöverit mut niellä haluaisi.
Ympäriltäni kaikki kadonnut on, minä minä olen vain, eikä ole muuta.
Uneksunkohan? Enkö mitään nähnytkään? Sanat ovat turhia, miksi enää puhua?
Suruunkin oon väsynyt, kunpa voisin olla vain aivan ilman tunteita, hyviä tai pahoja.
Vaikka utu sanojen minut saavuttaisikin, sydämeni karannut siitä välittäisi ei.
Ja jos hetki muutoksen mulle vielä koittaisi, ainoastaan mustaksi kaiken muuttaa osaisin.
Suunnankin jos löytäisin, suunnankin jos löytäisin, kaiken rikki repisin, kaiken rikki repisin.
Kyynelet jos löytäisin, kyynelet jos löytäisin, oisko rinnassani sen jälkeen sydän valkea?
Yhä käsittämätön elämä on minulle, niinkuin olet sinäkin ja niinkuin oon itsekin.
Kaikki jos vain hajoaa auetessa silmien, eikö ole mustaksi silloin pakko muuttua?
*******
(Säv. ZUN; sov. Masayoshi Minoshima, san. Haruka, esitt. dōjin-piiri Alstroemeria Records, laulu Nomico; videolla esiintyvät hahmot luonut ZUN, kuvitus Anira, video julk. Nico Nico Dougassa eri tietojen mukaan 26. t. 27.10.2009; Treemun paras raakasuomennos julk. Youtubessa 1.11.2009; Hieda no Mukyūn suomennoksen alkuperäisversio laadittu 20.8.2010; Janran korvaamaton japaninkielistä alkutekstiä ja suomennosta vertaileva katsaus 4.10.2011; Hieda no Mukyūn suomennoksen nyk. versio laadittu 7.4. ja julk. 10.4.2012. Kiitokset hyödyllisestä palautteesta erityisesti Anakichille, Endelinalle ja Tsudolle.)
1.
Ajan virrassa tahdon hukanneelle muuta jäljelle ei jää kuin tää päättymätön piirileikki.
Sydän irroten karkaa rinnastani, itse sitä huomaa en - mutta entä sitten?
Seisahtunut oon, silti tunnen: säälimättä ajan säröjen syöverit mut niellä haluaisi.
Ympäriltäni kaikki kadonnut on, minä minä olen vain, eikä ole muuta.
Uneksunkohan? Enkö mitään nähnytkään? Sanat ovat turhia, miksi enää puhua?
Suruunkin oon väsynyt, kunpa voisin olla vain aivan ilman tunteita, hyviä tai pahoja.
Vaikka utu sanojen minut saavuttaisikin, sydämeni karannut siitä välittäisi ei.
Ja jos hetki muutoksen mulle vielä koittaisi, ainoastaan mustaksi kaiken muuttaa osaisin.
Mitä tulevaisuus voi tuoda kaltaiselleni? Onko tämä maailma edes minun kotini?
Onko tämä kipua? Onko tämä surua? Mulle oma sieluni on kuin vieras ihminen...
Mitä tunteet jonkun muun mulle voisi merkitä, kun niin olen uupunut, että vaivoin kävelen?
Jos ees mahdollista on, että tästä muuttuisin, eikö jäisi oudoksi mulle väri valkeuden?
2.
Ajan virrassa tahdon hukanneelle muuta jäljelle ei jää kuin tää päättymätön piirileikki.
Sydän irroten karkaa rinnastani, itse sitä huomaa en - mutta entä sitten?
Seisahtunut oon, silti tunnen: säälimättä ajan säröjen syöverit mut niellä haluaisi.
Ympäriltäni kaikki kadonnut on, minä minä olen vain, eikä ole muuta.
Uneksunkohan? Enkö mitään nähnytkään? Sanat ovat turhia, miksi enää puhua?
Suruunkin oon väsynyt, kunpa voisin olla vain aivan ilman tunteita, hyviä tai pahoja.
Vaikka utu sanojen minut saavuttaisikin, sydämeni karannut siitä välittäisi ei.
Ja jos hetki muutoksen mulle vielä koittaisi, ainoastaan mustaksi kaiken muuttaa osaisin.
Suunnankin jos löytäisin, suunnankin jos löytäisin, kaiken rikki repisin, kaiken rikki repisin.
Kyynelet jos löytäisin, kyynelet jos löytäisin, oisko rinnassani sen jälkeen sydän valkea?
Yhä käsittämätön elämä on minulle, niinkuin olet sinäkin ja niinkuin oon itsekin.
Kaikki jos vain hajoaa auetessa silmien, eikö ole mustaksi silloin pakko muuttua?
*******
(Säv. ZUN; sov. Masayoshi Minoshima, san. Haruka, esitt. dōjin-piiri Alstroemeria Records, laulu Nomico; videolla esiintyvät hahmot luonut ZUN, kuvitus Anira, video julk. Nico Nico Dougassa eri tietojen mukaan 26. t. 27.10.2009; Treemun paras raakasuomennos julk. Youtubessa 1.11.2009; Hieda no Mukyūn suomennoksen alkuperäisversio laadittu 20.8.2010; Janran korvaamaton japaninkielistä alkutekstiä ja suomennosta vertaileva katsaus 4.10.2011; Hieda no Mukyūn suomennoksen nyk. versio laadittu 7.4. ja julk. 10.4.2012. Kiitokset hyödyllisestä palautteesta erityisesti Anakichille, Endelinalle ja Tsudolle.)
