1
Tuoreimmat viestit
2
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Tsalopin päivitykset Touhou-blogiin
« Uusin viesti kirjoittanut tsalop Syyskuu 18, 2018, 18:42:35 »Lisätty Gensou rolling forcen ensimmäinen silmäisy... Taitaapi olla myös ensimmäinen kerta kun joudun myöntämään, että hintaansa nähden peli ei ole kannattava ostos sillä sen huumoriarvo on vähäinen ja muutenkin se on aika rikki.
Mutta hei... Jos haluaa pistää 20€ Touhou Kong Countryyn sen sijaan, että ostaisi Switchille oikean Donkey Kongin, niin mikäpä siinä.
Mutta hei... Jos haluaa pistää 20€ Touhou Kong Countryyn sen sijaan, että ostaisi Switchille oikean Donkey Kongin, niin mikäpä siinä.
3
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Touhou-musiikki (alkuperäiset & arrange/remix/cover)
« Uusin viesti kirjoittanut tsalop Syyskuu 17, 2018, 17:01:16 »DiGITALWiNG: Anomaria フルver.
Liz Triangle: ハレーション・リモーション
Liz Triangle: パラレルラビット
Liz Triangle: 夜のサーカス
Liz Triangle + Akatsuki records Who killed U.N.Owen?
Akatsuki records: Deep dream dominator
Akatsuki records: Welcome to Nightmare
Akatsuki records: First gale of spring
Akatsuki records: Supernatural border
Akatsuki records: Witchcraft heptagram
Jerico's Law: Bullet golem
Sally: con～痕～
Yonder voice: Universal nemesis
Shinra-bansho: MY Heart rate
WAVE: Border of life
CarrotWine: Pure furies
CarrotWine: Izayoi Sakuya
Liz Triangle: ハレーション・リモーション
Liz Triangle: パラレルラビット
Liz Triangle: 夜のサーカス
Liz Triangle + Akatsuki records Who killed U.N.Owen?
Akatsuki records: Deep dream dominator
Akatsuki records: Welcome to Nightmare
Akatsuki records: First gale of spring
Akatsuki records: Supernatural border
Akatsuki records: Witchcraft heptagram
Jerico's Law: Bullet golem
Sally: con～痕～
Yonder voice: Universal nemesis
Shinra-bansho: MY Heart rate
WAVE: Border of life
CarrotWine: Pure furies
CarrotWine: Izayoi Sakuya
4
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
« Uusin viesti kirjoittanut Juhozki Syyskuu 17, 2018, 16:13:57 »5
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Syyskuu 17, 2018, 15:11:56 »Meneeköhän nämä paikannimiväännökset kakkos kohtaan: Hyge (Hyvinkää) ja Jäge (Järvenpää)...
Pahoin pelkään, että kyseiset väännökset kuuluvat vanhempaan Helsingin seudun slangiperinteeseen. En osaa sanoa, käytettiinkö noita nimenomaisia jo klassisen slangin kaudella ennen toista maailmansotaa vai ovatko ne syntyneet vasta myöhempinä vuosikymmeninä. Vahvasti veikkaisin kuitenkin, että ne ovat olleet käytössä jo ennen Netscape Navigatorin (1994) yleistymistä.
Kiinnostaisi miten väännösten käyttö eri tyyliviitekehyksissä eroaa, kuin myös eri vokaalien käytön ymmärrettävyys.
No niin kiinnostaisi minuakin, mutta se vaatisi jo järjestelmällisempää aineistonkeruuta kuin on tämä näpertely.
Pitkulti saneisin kuitonkin, ettu tämön tyyppänen slange kuuluu lähinnö animo- ja mangi- ynnö muidan weeabää-ihmisten kommunikaatiuun ja internätissä en ole sen huomannet levinnaan niihun keskittyvejen yhteiseiden ulkopuololle.
Tämä oli minunkin hypoteesini, mutta osa väännellyistä sanoista vaikuttaisi levinneen myös weeaboo-kulttuurin ulkopuolelle etenkin naisille suunnatuilla keskustelusivustoilla (Vauva, Kaksplus). Arvailen tämän liittyvän siihen, että kyseessä on ihmisryhmä, joka muutenkin ostelee paituleita sekä uhraa paljon aikaa ja ajatusta ihanuille koiruleilleen. Juuri tämä vaikeuttaa »ostan pitsua jos on rahea» -verkkonuorisoilmiön ja vanhempien sananvääntelyitten välistä rajanvetoa eniten.
Nämä linkit saattavat liittyä tai olla liittymättä rajanvedon ongelmiin:
– https://www.demi.fi/keskustelu/oma-planeetta-paske-viisaimmat-apuun
– http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=9383765&offset=420
– http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=9733690
– https://www.kielikello.fi/-/-sielu-sarkyy-kun-tuon-sanan-kuulee-
– https://www.vauva.fi/keskustelu/2925473/rahuli-eli-mitkas-sanat-kirjoitetaan-taalla-tahallaan-vaarin-tavalla-jota-ei
– https://www.vauva.fi/keskustelu/4535284/ketju/mista_saisi_rahulia_sidukkaan
Hollilla-sivustolta löytyi myös sellainen nähtävästi animepiirien ulkopuolellakin suosittu ilmaus kuin Snapchathuoruls, mutta tällä kertaa en linkitä foorumille alastonvalokuvia edes tieteen nimissä. Ehkä sitten, kun aineistoa on kertynyt tuhannen linkin verran, tulee pyrkiä täydellisyyteen.
Kiitos lounaismurteisiin liittyvistä lisähuomioistasi, Bit. Ehkäpä Juhozki onkin koko kauneita kukkeja -pelleilyn alkuperäinen liikkeellepanija.
6
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
« Uusin viesti kirjoittanut bitofhope Syyskuu 17, 2018, 11:33:08 »Mieleen juolahtaa aikanaan Akkarista lukemani tapaus. Ankenpojet Tuuppi Luuppi ja Huuppi olivat vakoojainnostuksissaan salakuunnelleet ja -tallentaneet enoraukkensa lepertelyä:
"Kuka on Akuli-ukulin ikku-pikku pulu? Se on ikku-pikku Iines"
Kiinnostaisi miten väännösten käyttö eri tyyliviitekehyksissä eroaa, kuin myös eri vokaalien käytön ymmärrettävyys.
Pitkulti saneisin kuitonkin, ettu tämön tyyppänen slange kuuluu lähinnö animo- ja mangi- ynnö muidan weeabää-ihmisten kommunikaatiuun ja internätissä en ole sen huomannet levinnaan niihun keskittyvejen yhteiseiden ulkopuololle.
Vielä loppuun tajusin "keskittyvejen"-sanan myötä että sanoista usein muuttuu myös taivutus e- ja u-muunnosten mukana. Olen kuullut useamman kerran käytettävän mm. "kisseiden" -muotoa, joka muistuttaa itseäni "akkaitten vaatei" -muotoisista ilmauksista, jotka ovat ymmärtääkseni peräisin Loimaan tai Pöytyän tienoilta.
"Kuka on Akuli-ukulin ikku-pikku pulu? Se on ikku-pikku Iines"
Kiinnostaisi miten väännösten käyttö eri tyyliviitekehyksissä eroaa, kuin myös eri vokaalien käytön ymmärrettävyys.
Pitkulti saneisin kuitonkin, ettu tämön tyyppänen slange kuuluu lähinnö animo- ja mangi- ynnö muidan weeabää-ihmisten kommunikaatiuun ja internätissä en ole sen huomannet levinnaan niihun keskittyvejen yhteiseiden ulkopuololle.
Vielä loppuun tajusin "keskittyvejen"-sanan myötä että sanoista usein muuttuu myös taivutus e- ja u-muunnosten mukana. Olen kuullut useamman kerran käytettävän mm. "kisseiden" -muotoa, joka muistuttaa itseäni "akkaitten vaatei" -muotoisista ilmauksista, jotka ovat ymmärtääkseni peräisin Loimaan tai Pöytyän tienoilta.
7
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
« Uusin viesti kirjoittanut tsalop Syyskuu 16, 2018, 15:32:19 »Meneeköhän nämä paikannimiväännökset kakkos kohtaan: Hyge (Hyvinkää) ja Jäge (Järvenpää)...
8
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Touhou-musiikki (alkuperäiset & arrange/remix/cover)
« Uusin viesti kirjoittanut tsalop Syyskuu 16, 2018, 15:29:18 »9
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Syyskuu 16, 2018, 02:04:23 »Hyvä huomio, joka herättääkin kysymyksiä rajanvedosta!
‑uli ei suinkaan ole kuvalautasukupolven keksintöä – onhan olemassa sellaisiakin sanoja kuin
sekuli ja kimuli, jotka ovat vanhempia kuin Internet.
Selvää on, että kenkuli kuuluu tärkeänä osana nettilissujen kielenkäyttöön, mutta onko se alkuperältään samaa kuvalautojen ja keskustelufoorumien ulkopuolista massaa kuin paituli, jota uskoakseni käytettiin vaatealan markkinoinnissa jo ennen kuvalautojen aikakautta? paituli on päässyt mukaan »Kielitoimiston sanakirjaan», kenkuli ei ole.
***
Yhtenä tekijänä ‑u-sanojen taustalla näkisin lapsille leperreltäessä jo ties kuinka kauan käytetyt ‑u/‑y-sanat, joita tuntuisi esiintyvän erityisesti ruumiinosista puhuttaessa: pääkky, simmu, nenu, suukku, känny, tisu, masu, peppu, lalu.
‑e-sanat saattaisivat olla sukua sellaisille helsinkiläisperäisille (?) johdoksille kuin huge ’huntti, satanen’, mobe ’mopo, mokkeri’, vide ’vittu, vitsi (interjektio)’ jne. Yhteys ei kuitenkaan ole selvä. Kuvalautakielen ‑u-sanoissa esiintyy jonkin verran sanavartalon vääntelyä (erityisesti langu), mutta ‑e-sanoissa ei näyttäisi tapahtuvan mitään muuta kuin yhden kirjaimen (äänteen) vaihtaminen. Toisena mahdollisena lähteenä olisivat sellaiset lounaismurteitten monikon partitiivimuodot kuin tämmössi kuvei ’tämmöisiä kuvia’.
‑uli ei suinkaan ole kuvalautasukupolven keksintöä – onhan olemassa sellaisiakin sanoja kuin
sekuli ja kimuli, jotka ovat vanhempia kuin Internet.
Selvää on, että kenkuli kuuluu tärkeänä osana nettilissujen kielenkäyttöön, mutta onko se alkuperältään samaa kuvalautojen ja keskustelufoorumien ulkopuolista massaa kuin paituli, jota uskoakseni käytettiin vaatealan markkinoinnissa jo ennen kuvalautojen aikakautta? paituli on päässyt mukaan »Kielitoimiston sanakirjaan», kenkuli ei ole.
***
Yhtenä tekijänä ‑u-sanojen taustalla näkisin lapsille leperreltäessä jo ties kuinka kauan käytetyt ‑u/‑y-sanat, joita tuntuisi esiintyvän erityisesti ruumiinosista puhuttaessa: pääkky, simmu, nenu, suukku, känny, tisu, masu, peppu, lalu.
‑e-sanat saattaisivat olla sukua sellaisille helsinkiläisperäisille (?) johdoksille kuin huge ’huntti, satanen’, mobe ’mopo, mokkeri’, vide ’vittu, vitsi (interjektio)’ jne. Yhteys ei kuitenkaan ole selvä. Kuvalautakielen ‑u-sanoissa esiintyy jonkin verran sanavartalon vääntelyä (erityisesti langu), mutta ‑e-sanoissa ei näyttäisi tapahtuvan mitään muuta kuin yhden kirjaimen (äänteen) vaihtaminen. Toisena mahdollisena lähteenä olisivat sellaiset lounaismurteitten monikon partitiivimuodot kuin tämmössi kuvei ’tämmöisiä kuvia’.
10