Kirjautuaksesi anna tunnus ja salasana.

Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10
11
Off-topic keskustelu / Vs: No vittu uguu
« Uusin viesti kirjoittanut bitofhope Heinäkuu 26, 2019, 15:11:55 »
Kevyet mullat pandalle. Toivottavasti bittiavaruudessa kerkeää piristymään.
12
Moderni audiovisuaalinen kulttuuri / Vs: Elektroniikkalanka.
« Uusin viesti kirjoittanut J_onn_e Heinäkuu 22, 2019, 21:02:12 »
Jo 70-luvulla oli useita kotikonsoliversioita pongista. Usein jopa useampi variaatio yksinkertaisesta pallopelistä yhdellä konsolilla. Mielenkiintoista kyllä pong-konsolit tv-riippuvuudestaan huolimatta olivat usein paristokäyttöisiä erikseen myytävällä verkkovirta-adapterilla. Yksinkertaisimmissa konsoleissa pisteenlasku toimi mekaanisesti koneeseen rakennetulla liukulaskurilla jolla pelaajien piti itse pitää kirjaa pisteistään.

Edistyneempää grafiikkaa peleihin alkoi ilmestyä 70-luvun lopulla Atarin tuodessa markkinoille VCS:n, joka myös Atari 2600:na tunnetaan vuonna 1977. En ole aivan varma kyseisen koneen myyntiluvuista tai levinneisyydestä suomessa aikanaan.
Mitä kuitenkin tiedän olevan suomessa myynnissä aikanaan reilusti ennen NES:iä on Atarin kilpailija, vuonna 1978 julkaistu Philips Videopac. Graafiselta suorituskyvyltään aika paljolti Ataria vastaava kone surkealla näppäimistöllä ja harmillisesti kiinteästi asennetuilla joystickeillä. Hauska kone kuitenkin kaikinpuolin.

Kansainvälisillä markkinoilla oli myös muita tehoiltaan vastaavia koneita kuten Intellivision ja Colecovision, mutta näihin en ole itse törmännyt suomalaisessa kontekstissa muistaakseni koskaan.
13
Off-topic keskustelu / Vs: Vuoristojaarittelu: Kanakon kukkulat
« Uusin viesti kirjoittanut bitofhope Heinäkuu 17, 2019, 10:06:32 »
Spekuloisin, että weeaboo-ernupiireissä tilden käyttö juontaa juurensa nami dasshuun eli 〜-merkkiin [U+301C WAVE DASH], jonka yhtä käyttötapaa Wikipedia luonnehtii:

Lainaus
To indicate a long or drawn-out vowel (ですよね〜 or あ〜〜〜), usually for comic or cute effect

Käytännössä tuota näkee joskus käytettävän chōonpun eli ー-merkin [U+30FC KATAKANA-HIRAGANA PROLONGED SOUND MARK] korvikkeena saman koomisen tai söpöstelevän sävyn ilmaisemiseen.

Oma mielikuvani 〜-merkillä (tai länkkäreille helpommin kirjoitettavalla ja typografisesti nami dasshua muistuttavalla ASCII-tildellä) maustetusta tekstistä on, että sen sävy muistuttaa hieman lapsekkaasti lässyttävää puhetta, joten en näe mahdottomana että sillä merkittäisiin toisinaan sarkasmia tai vähintään ivallista sävyä. Itsekin olen tainnut niin tehdä ainakin englanninkielisessä kesustelussa riittävän weeb-henkisessä yhteisössä.

14
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Suomalaisen fanikulttuurin erikoisuuksia
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Heinäkuu 14, 2019, 16:07:02 »
Hyvät naiset ja herrat, televisionkatselijat!

Suomalaisen Töhö-fanikulttuurin (ja vähän muunkin) erikoisuus Ufoporno on saavuttanut Venäjän!

Як цуп цоп, Hater.
15
Off-topic keskustelu / Vs: Vuoristojaarittelu: Kanakon kukkulat
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Heinäkuu 11, 2019, 12:24:08 »
Jonnet ei muista. Eikä lissut.

Nykyään sanotaan, että verkkoviestinnän yhteydessä on vaikeaa päätellä, mitkä lausumat ovat ironisia ja mitkä eivät. Ilme- ja elekielen puuttuessa Poen laki näyttää pätevän.

Ensimmäisen maailman ongelmia?

Tuskinpa sentään. Englantilainen kirjanpainaja Henry Denham ehdotti ironiamerkin (hänen nimityksensä: percontation point) käyttöönottoa 1580-luvulla. Se tapahtui hieman (⸮) aikaisemmin kuin ensimmäisen maailman käsite keksittiin.

Syyllinen on siis kirjapainotaito, ei maailmanverkko.

Ylempänä linkittämäni englanninkielisen Wikipedian artikkeli »Irony punctuation» mainitsee yhtenä ironiavälimerkkinä aaltoviivan eli tilden (~). Tämä hämmentää minua, koska olen nähnyt niin kutsuttujen animulapsien käyttävän aaltoviivaa välimerkkinä todella runsaasti, mielestäni aivan toista sävyä ilmaisemaan.

Pyytäisin arvoisia foorumitovereitani purkamaan, mitä kaikkea aaltoviivan käyttö voi ilmaista. Myös laajempi keskustelu ironiavälimerkeistä on totta kai sallittua.
16
Kensokyrön yleinen keskustelu / Vs: Päivän sarjakuva
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Heinäkuu 10, 2019, 22:44:10 »
Tässäpä käänteikäs pikku tarina.

Kōsei: Hieta Akyū

Ei sovellu lapsille eikä lapsenmielisille.

Oikeasti.
17
Moderni audiovisuaalinen kulttuuri / Vs: Elektroniikkalanka.
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Kesäkuu 24, 2019, 12:30:17 »
Tänään opin taas uuden asian elektroniikan historiasta.

Minulla oli aina ollut se käsitys, että hallipelit (arcade games) yleistyivät vuosikausia, ehkä jopa yli viisitoista vuotta ennen kotiin ostettavia pelikonsoleita.

Käsitykseni perustui toisaalta siihen, että ajattelin varhaisten videopelien elektroniikan vaatineen niin paljon tilaa, ettei se voinut mahtua hallipeliä merkittävästi pienikokoisempaan laitteeseen, ja toisaalta siihen, että Commodore 64:n, Spectravideo SV-328:n ynnä muitten varhaisten halpojen kotitietokoneitten suosio olisi lisäksi vielä suuresti hidastanut pelikonsolien kehitystä viemällä mahdolliset asiakkaat.

Käsitykseni on ollut väärä. Wikipedioitten mukaan maailman ensimmäinen kaupallinen, kotikäyttöön tarkoitettu pelikonsoli Magnavox Odyssey tuli markkinoille vuonna 1972 – vain vuotta myöhemmin kuin maailman ensimmäinen sarjatuotettu kaupallinen hallipeli Computer space.

Tosin nähtävästi sekä kotikonsolien että kolikkohallipelien alkutaival oli töyssyinen. Vuoden 1972 Pong-pelin myötä hallipelit pääsivät niskan päälle vähintään muutamaksi vuodeksi – kuinka moneksi, se riippunee laskutavasta. Näitten kahden pelikonetyypin »suosiota» on vaikeaa vertailla. Pitäisikö laskea esimerkiksi pelaajien käyttämiä rahamääriä tai aikamääriä vai kenties yritysten tekemiä voittoja?

Mahtaako vanha, virheellinen käsitykseni jopa pitää paikkansa Suomen osalta? Osaisiko joku kertoa, mitä pelikonsoleita ja kuinka paljon Suomessa myytiin ennen Nintendo entertainment systemiä, joka tuli meillä markkinoille vuonna 1987? (Aikanaan NES tunnettiin yksinkertaisesti »Nintendona», koska useimmat suomalaiset eivät sitä ennen olleet koko Nintendo-nimeä kuulleetkaan.)
18
Moderni audiovisuaalinen kulttuuri / Vs: Verkko- ja pelikulttuurin tutkimusta
« Uusin viesti kirjoittanut Hieda no Mukyuu Toukokuu 23, 2019, 13:18:57 »
Relevanttia aiheeseen

Näitä lisää, sitä varten säie on olemassa.

Lueskelin heti muutamia sivuja, varsinkin kohdista »4.2.2 Who is the Admiral?» ja »4.2.3 The Admiral and the kanmusu». Suomenkielisessä tiivistelmässä lukijaa pelotellaan Foucault’n [fuko·n] diskurssianalyysillä, mutta kyllä suuri osa lopputyön tekstistä on suorasanaista, melko helppolukuista ja asiallista pelin ja sen hahmojen kuvailua.
19
Moderni audiovisuaalinen kulttuuri / Vs: Verkko- ja pelikulttuurin tutkimusta
« Uusin viesti kirjoittanut bitofhope Toukokuu 23, 2019, 10:02:49 »
20
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 10