Kirjoittaja Aihe: Gensōkyōta tutkimassa  (Luettu 9661 kertaa)

Vee

  • Finnish TV persona and musician
  • *******
  • Viestejä: 459
  • I'm no fun
    • Profiili
Vs: Gensōkyōta tutkimassa
« Vastaus #15 : Marraskuu 05, 2016, 18:18:39 »
Olisiko niitä siinä tapauksessa todennäköisesti käytetty sotimiseen 1950- ja 1960-lukujen aikana?
Näen idean aika epätodennäköiseksi, mikäli siis puhut ydinaseista etkä yōkaista. Mainitseminasi vuosikymmeninä ydinaseita alkoi olemaan hallussa jo useammalla valtiolla, mikä huomattavasti korkeutti niiden käyttökynnystä. Kylmä sota ja oikeastaan suurvaltojen välinen sota vielä nykypäivinäkin koostuvat muutamaa konfliktia lukuunottamatta aika pitkälti epäsuorasta toiminnasta; pienempien konfliktien eri osapuolten tukemisesta tai talouspoliittisten karenssien kuten kaupparajoitteiden ajamisesta.
Marked for deletion (old).

Hieda no Mukyuu

  • Elle parle d’amour comme elle parle des vieux livres
  • Miko
  • ***
  • Viestejä: 1 596
  • Tuota... Muistanet merkitä lähteet?
    • Profiili
Vs: Gensōkyōta tutkimassa
« Vastaus #16 : Marraskuu 05, 2016, 18:59:22 »
Ajatukseni ydin (höhe!) onkin siinä, että ensimmäinen käyttökerta olisi liittynyt kylmään sotaan ja mahdollisesti johtanut suurvaltojen välisiin mittavampiin atomipommituksiin.

1940-luvulla ihmisten oli hyvin vaikea käsittää atomipommin räjähdystehoa siihen liittyvistä säteily- ja laskeumariskeistä puhumattakaan. Kun ensimmäiset kunnon ihmiskoetulokset saatiin Japanista maailmansodan loppuvaiheessa, tieto levisi nopeasti ympäri maailmaa. Mitään välitöntä painetta atomipommitusten jatkamiseksi ei silloin ollut. Monien mielestä Yhdysvaltain sotilaallis-poliittiset tavoitteet olisi saavutettu jopa ilman Nagasakin tuhoamista, jonka päätarkoituksena oli enemmänkin toisen pommityypin testaaminen.

Jos atomipommin teho olisi tullut suurelle yleisölle ja poliitikkojen enemmistölle kouraantuntuvalla tavalla selväksi vasta esimerkiksi ensimmäisen pommin pudottua yhdysvaltalaisten YK-sotilaitten niskaan Korean Pjongjangissa marraskuussa 1950, olisi suurvaltojen välistä atomisotaa ja kylmän sodan tulikuumaksi muuttumista voinut arvovaltasyistä olla vaikea estää.

Gensōkyō pelasti Maapallon Ⅲ maailmansodalta.

(Kannanotossasi on myös vinhaa perää. Mitä pitemmälle aika olisi kulunut, sitä enemmän olisi ollut ydinaseita ja niistä julkaistua tutkimustietoa, koeräjäytyskuva-aineistoa ynnä muuta, mikä olisi voinut ehkäistä suursodan puhkeamisen. Toisaalta kannattaa muistaa, että atomisodan partaalla käytiin vielä ainakin vuonna 1962 Kuuban ohjuskriisin yhteydessä.)