Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
  • Näytä edellisen käyntisi jälkeen kirjoitetut viestit.
  • Näytä uudet vastaukset viesteihisi.
  • Uutiset: Askarruttaako mitä on Touhou? Onneksi aiheesta on olemassa syventävä dokumentti!
     

    Kirjoittaja Aihe: Hartin fanficit  (Luettu 2513 kertaa)

    Hart

    • Vieras
    Hartin fanficit
    « : Marraskuu 03, 2015, 16:17:14 »
    Kirjoittelen tänne ilokseni lyhyitä Touhou-fanficcejä. Tarinoissa ei ole seksiä tai väkivaltaa ellen varoita siitä ensin. Canon saattaa paukkua vahingossa rikki, mutta sovitaan että se on taiteellista vapautta!

    Hart

    • Vieras
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #1 : Marraskuu 03, 2015, 16:21:28 »
    Tässä ensimmäinen ficinpätkä! Kirjoitan siihen varmaan vielä toisen osan. (huomautus: Orin on Rinin lempinimi) (huom2: muokkasin toistuvia sanoja)



    1. Satori

    Teekuppi kilahti lautaseen. Ääni kaikui palatsin kaarevasta katosta. Liian iso koti kahdelle ihmiselle. Satori siemaisi teetä ja huokaisi. Sinivioletit lasimaalaukset eivät jaksaneet ihastuttaa enää vuosien jälkeen. Ehkä pitäisi rikkoa yksi ikkunoista. Rikkoa ne kaikki. Tunkeilijoita ei tarvinnut pelätä, kukaan ei koskaan noussut mäelle asti.

    Vaimea tassutus lähestyi. Se muuttui kenkien kopinaksi. Orin pysähtyi pöydän ääreen ja henkäisi. “Vieraat tulevat tänään! Haluavatko he tapella?” Sanojensa painoksi hän huitoi ilmaa nyrkeillään.

    “Toivon mukaan eivät.”

    Vastaus sai Orinin ryhdin lysähtämään. “Jos edes vähän?”

    “Pyydän heitä lähtemään välittömästi.”

    Orin kutistui kissaksi ja juoksi pois. Aiheutettuaan Utsuhon kanssa niin paljon ongelmia hänen oli turha murjottaa. Satori laski kuppinsa pois ja nousi. Aika sietää ulkopuolisia, jotka kuvittelivat olevansa toivottuja vieraita.

    Satori asteli palatsin pihalle. Lyhdyt hehkuivat laakson pohjalla. Kaarevakattoiset talot näyttivät liikkuvan levottomissa valoissa. Henkien pyörteily sekoitti ilmaa. Siristämällä silmiään Satori näki vilauksia pienestä kissasta, joka jahtasi henkiä ja poukkoili niiden lomassa.

    Harppoessaan kaupungin läpi Satori piti katseensa alhaalla. Ihmiset käänsivät hänelle selkänsä. Puheensorina vaimeni kuiskailuksi. Satorin ei olisi tarvinnut kävellä heidän keskellään, mutta hän halusi rääkätä itseään. Näyttää muille, ettei hän katoaisi vaikka kaikki vihaisivat häntä sydämensä pohjasta.

    Onin ajatukset saivat Satorin säpsähtämään. Nainen himoitsi kaikkia ja kaikkea, mutta Satori herätti hänessä vain ihmetystä. Ja sääliä. Vihaan pystyi vastaamaan vihalla, mutta sääli? Satori mulkaisi ravintolan katolla istuvaa onia ja kiihdytti askeliaan. Hän oli selviytyjä, menestyjä. Ei kapinen koiranpentu jota säälitään etäältä. 

    Satori seisahtui sillalle. Vesi kohisi tummana massana kohti alajuoksua. Kaiteen lyhtyjen takana odotti pelkkää pimeyttä. Satori huokaisi ja katsoi alas. Vaaleahiuksinen tyttö kurkisti sillan alta, mutta nähtyään tulijan hän palasi piiloon. Sinä päivänä tyttö kadehti Satoria siitä, että hän odotti jonkun tulevan.

    Pimeydessä näkyi liikettä. Kaksi hahmoa lensi kohti, vaatteet lepattaen viimassa. Naiset laskeutuivat sillalle. Satori risti käsivartensa. Typerykset luulivat voivansa pelastaa hänet. Heidän lähettämänsä kirje ehdotti pelkkää tapaamista, mutta taka-ajatuksia riitti.

    “Päivää, neiti Satori”, mustavalkoisiin pukeutunut sanoi. “Olen Byakuren Hijiri.”

    “Tiedän.”

    Byakurenin ystävä, oranssiasuinen kummajainen väänsi hymyn kasvoilleen. Hiki valui otsalta kulmille. Kiroilun määrä hänen ajatuksissaan sai Satorin pyöräyttämään silmiään. Jumalantapaiseksi hän oli harvinaisen karkea.

    “Aloitammeko keskustelun jäätelön äärellä?” kummajainen kysyi. “Voin tarjota kaikille.”

    “Ei täältä saa jäätelöä”, Satori sanoi, “se sulaisi.”

    Nyt Byakurenkin kiroili mielessään. Satori hieraisi silmiään ja huokaisi. “Mennään asiaan, nunna. Haluat siis saattaa ihmiset ja youkait yhteen.”

    “Kyllä! Buddhalaisuus...”

    Satori vaiensi Byakurenin kohottamalla kättään. Esitelmä uskonnosta ei innostanut, hän oli kuullut kaiken tarpeellisen naisen ajatuksista.

    “Mikä rooli minulla on tässä?”

    “Olen kuullut, että pakenit tänne koska ihmiset inhosivat sinua. Haluan näyttää sinulle, että maailma on muuttunut. Voit asua temppelissämme kunnes löydät kodin maan pinnalta, ja sitten -”

    Satorin silmät kaventuivat viiruiksi. “En aio palata. Tämä on koti minulle ja lemmikeilleni. En aio jättää heitä yksin.”

    “Voit ottaa heidät mukaasi.”

    “Minua ei tarvitse pelastaa. Olkaa hyvät ja lähtekää.”

    “Mutta -”

    “Menkää pois!” Satori käänsi toisille selkänsä ja harppoi kohti kaupunkia. Kyyneleet valuivat poskille. Askeleet kopisuttivat siltaa hänen takanaan.

    Huopatossu

    • Sympaattinen sikasuolijäbä
    • Yōkai
    • **
    • Viestejä: 689
    • #ydinjolo
      • Profiili
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #2 : Marraskuu 03, 2015, 17:25:31 »
    Mukavaa luettavaa, arvostan jokaista jolta tuota kirjoitustaitoa löytyy, kun itsellä on jäänyt jokseenkin yläastetasolle. Kritiikkiä tai muutakaan en kykene antamaan, mutta jos samanlaista settiä löytyy niin lukaisen aivan mielelläni.

    Kinoko

    • Pienehkö sienehkö
    • Vihreä Keiju
    • ***
    • Viestejä: 198
    • Sieniliemi
      • Profiili
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #3 : Marraskuu 03, 2015, 23:17:40 »
    Näetkö tämän kissan?

    Tämä kissa tahtoo lisää.

    Juce

    • High Yōkai
    • ***
    • Viestejä: 718
      • Profiili
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #4 : Marraskuu 04, 2015, 00:07:55 »
    Niin, milloinkas se jatko-osa ilmestyykään?

    Roppari

    • Vieras
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #5 : Marraskuu 04, 2015, 08:14:07 »
    Mahtavaa, täällähän saa Hieda kovan "kilpailijan". Varsinkin seuraavat asiat jäivät hyvin mietityttämään eilen illalla:

    - Missä Koishi riehuu?
    - Mitähän ilkikurisuutta Orin ja Okuu ovat tehneet?
    - Miksi Hijiri tarjoaa kotia Satorille?

    Hart

    • Vieras
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #6 : Marraskuu 04, 2015, 13:06:21 »
    ; _______ ; Keräsin koko yön rohkeutta että uskaltaisin katsoa kommentit. Kiitos kaikille rohkaisusta ja kehuista! (ja ihanasta kissagifusta). Jatkoa tulee huomenna. Voi olla että tarina venyy muutaman osan mittaiseksi, en osaa ikinä lopettaa lyhyeen.

    Joka tapauksessa, ajattelin tehdä tänne myös ficcijoulukalenterin, eli julkaista joka joulukuun päivä lyhyen tarinan. Täytyy alkaa kirjoitella jo etukäteen ettei iske kiire ja paniikki.

    Hieda no Mukyuu

    • Elle parle d’amour comme elle parle des vieux livres
    • Miko
    • ***
    • Viestejä: 1 544
    • Tuota... Muistanet merkitä lähteet?
      • Profiili
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #7 : Marraskuu 04, 2015, 23:42:53 »
    Mahtavaa, täällähän saa Hieda kovan "kilpailijan".

    Näinpä on asia. Vuosia odotin, että muutkin rakentaisivat suomenkielistä Tōhō-fanikulttuuria myös fikkien alalla. Lopulta totuin ajatukseen, että yksinäni minä saan niitä kirjoitella, enkä ole montakaan valmiiksi saanut. Toisinaan mietin, mahtoiko joku jossakin väsätä niitä »pöytälaatikkoonsa» tai julkaista niitä tietämättäni vaikka kuvafoorumeilla.

    Minun lienee parasta näin ensi alkuun jäävätä itseni arvostelemasta ainoan »kilpakumppanini» teoksia. Lukija Hartilla joka tapauksessa on myös täällä Voilen maagisen kirjaston loputtomien hyllyrivistöjen varjoissa. Ehkä uskallan sanoa enemmän, jahka minulla on laajempi kuva Hartversen* sisällöstä ja tyylistä.
    _____

    *Tätä nimitystä käytti ensimmäisenä Teerätti, tänään.

    NaCl

    • Salty Bastard
    • Vihreä Keiju
    • ***
    • Viestejä: 172
    • Joo, olen suolainen jätkä.
      • Profiili
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #8 : Marraskuu 05, 2015, 17:19:38 »
    En yleensä ole kauheasti fanfikkien perään mutta oli mukavaa luettavaa.

    Hartin ja Mykyyn pitäis kummatkin tehdä omat "joulukalenterinsa" (kuten Hart kertoi).

    Hart

    • Vieras
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #9 : Marraskuu 05, 2015, 20:24:34 »
    Tässä toinen osa! Tarina taitaa venyä pitkäksi. Vastaan kommentteihin julkaistuani tämän.



    2.

    “Emme halua satuttaa tai pilkata sinua”, Byakuren sanoi ja laski kätensä Satorin olkapäälle. Satori oli liian uupunut ravistaakseen sen pois. Kaikki tahtoivat vain hyötyä hänestä. Keksiä hänen kuvottavalle taidolleen käyttöä. Edes Byakuren, hellyyttä ja armoa säteilevä nunna, ei ollut muita rehellisempi.

    “Tulkaa sitten”, Satori mutisi. Kaksikko saisi paljastaa suunnitelmansa omaan tahtiinsa. Ihmiset ja youkait pelkäsivat ajatuksenlukijoita ilmankin, että hän ryhtyisi hyökkääväksi. Jos ei tahtonut jäädä taas yksin, täytyi olla ystävällinen. Alistua.
     
    ***

    Palatsin suuruus mykisti vieraat. He tähyilivät ympärilleen, ajatukset pyörien asukkaiden puutteessa. Satori pyysi naiset pöydän ääreen. Neljä tuolia olivat olleet jo viikkojen ajan liikaa, mutta viimeinkin niistä oli iloa. Kenenkään ei tarvinnut asettua marmorilattialle.

    Oranssipukuisen viirumaiset pupillit toivat mieleen kissaeläimen. Kuunneltuaan kaksikon ajatuksia Satori päätteli, että hänen nimensä oli Shou. Jos harkitsi jonkun luo muuttamista, oli kohteliasta tietää edes etunimi.

    “Haluatteko teetä?”

    Kaksikko vilkaisi toisiaan. Molemmat pelkäsivät, että vaatimusten esittäminen olisi töykeää. “Jos jotain viileämpää…?” Byakuren ehdotti.

    “Ei ole.”

    “Teetä sitten, kiitos.”

    Satori marssi pois. Tajuttuaan sen vaikuttavan tylyltä hän kääntyi väläyttämään hymyn. Shou puistatteli hieman. Vieraiden viihdyttäminen vaati vielä opettelua.

    Keittiössä Satori huokaisi, ravisteli harteitaan ja yritti koota ajatuksensa. Hän tempaisi ruokakaapin auki. Värikkäät teepaketit vilisivät silmissä. Käytyään maan pinnalla Koishi toi aina teetä mukanaan. Hän ei juonut sitä, ei edes osannut sanoa mitä se oli. Hän vain raahasi sitä palatsiin, kai etäisenä muistona heidän yhteisistä teehetkistään.

    Satori havahtui ja tajusi purreensa hampaitaan yhteen. Haettuaan kaivosta vettä hän kaatoi sen pannuun ja heitti teenlehtiä siivilään. Toivon mukaan vieraat nauttisivat huoneenlämpöisestä teestä. Viileämpää ei saanut.

    Hihkaisut kantautuivat keittiöön asti. Satori keräsi astiat tarjottimelle ja riensi takaisin. Utsuho hyppi ja hihkui pöydän luona, kissa olallaan pomppien. Kissa hyppäsi alas ja muuttui kesken ilmalennon Oriniksi. Shou säpsähti, mutta Byakuren pysyi tyynenä.

    “Ovatko nämä lemmikkisi?” nainen kysyi.

    “Ne rakkaimmat”, Satori sanoi. Utsuho ja Orin pyörittelivät silmiään.  Satori olisi pahoittanut mielensä ellei olisi kuullut heidän ajatuksiaan. Kaksikko yritti aina leikkiä rajumpaa kuin oikeasti olivat.

    Lemmikkien asenne sai Byakurenin naurahtamaan. “Olen keskustellut neiti Satorin kanssa siitä, että te kolme voisitte tulla temppeliimme asumaan. Päätös on hänen, mutta mitä mieltä te olette?”

    “Temppeliin!” Orin hihkaisi. “Onko siellä kuolevia ihmisiä?”

    Byakuren kurtisti kulmiaan. “Kyllä, toimitamme hautauksia ja siunaamme -”

    “Mennään, mennään!” Orin intoili ja taputti käsiään. “Pakataan tavarat ja mennään!”

    Utsuho liisi kohti makuuhuoneita ja Orin loikki perässä. Satori huokaisi. Jos hän tuottaisi lemmikeilleen pettymyksen, nämä saattaisivat karata ilman hänen lupaansa. Mikään ei pidätellyt heitä jos he tahtoivat jotain.

    Shou rykäisi, saaden Satorin havahtumaan. “Kuulin, että sinulla on myös sisko. Haluaako hän -”

    “Ei ole siskoa, ei ole”, Satori naureskeli kireästi. Vale ei mennyt läpi, mutta vieraat eivät väittäneet vastaan. Satori mutisi menevänsä pakkaamaan ja nousi. Hän ei tarvinnut ajatustenlukutaitoa kuullakseen, miten vieraat kuiskailivat hänen mentyään.

    Makuuhuoneessa odotti masennuksen jättämä kaaos. Vaatteita lojui lattialla, silkkiverhot repsottivat eikä sänkyä oltu pedattu päiviin. Seinän läpi kantautui Orinin ja Utsuhon hihkaisuja. Satori laskosteli vaatteita laukkuun ja huokaisi. Mitä Koishi ajattelisi palattuaan tyhjään kotiin? Aiempi oli hänelle kova isku ilmankin, että hän luulisi joutuneensa hylätyksi. Satori harkitsi viestin kirjoittamista, mutta Koishi ei lukenut enää. Kenties he tapaisivat maan pinnalla.

    Käytävällä Orin ja Utsuho asettelivat matkalaukkuja ruumiskärryihin. Kärryt narisivat painon alla.

    “Millä täytitte noin monta laukkua?” Satori kysyi. “Ettehän te omista melkein mitään.”

    Orin kohautti olkiaan. “Minulla on paljon vaatteita.”

    Utsuho nyökytteli. “Minä otin kivikokoelmani mukaan.”

    Satorin ryhti lysähti. Onneksi Orin raahaisi kärryjä, ei hän.

    Roppari

    • Vieras
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #10 : Marraskuu 06, 2015, 06:54:10 »
    ^
    Nuo yksityiskohdat ovat kyllä mahtavia, kuten:

    Käytävällä Orin ja Utsuho asettelivat matkalaukkuja ruumiskärryihin. Kärryt narisivat painon alla.

    Jatkoa vaan!

    Huopatossu

    • Sympaattinen sikasuolijäbä
    • Yōkai
    • **
    • Viestejä: 689
    • #ydinjolo
      • Profiili
    Vs: Hartin fanficit
    « Vastaus #11 : Marraskuu 08, 2015, 00:04:08 »
    On kyllä todella miellyttävää ja helposti luettavaa tekstiä. En tiennytkään että Touhou-fanficit ovat näin kivoja. Pitääpä alkaa lukemaan noita Hiedankin raapustuksia että saa lisää.