Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
  • Näytä edellisen käyntisi jälkeen kirjoitetut viestit.
  • Näytä uudet vastaukset viesteihisi.
  • Uutiset: Touhou.fi kokoontuu myös IRCissä! Ohjeet.
     

    Kirjoittaja Aihe: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä  (Luettu 314 kertaa)

    Hieda no Mukyuu

    • Elle parle d’amour comme elle parle des vieux livres
    • Miko
    • ***
    • Viestejä: 1 544
    • Tuota... Muistanet merkitä lähteet?
      • Profiili
    Tämän vuoden Traconin Plevna-päivällisellä nostin puheenaiheeksi kuvalautakulttuurin aikana pinnalle nousseet slangisanat, joissa käytetään muodon vääntelemiseen kirjaimia (puheessa: äänteitä) u ja e sekä johtimia ‑uli, ‑uliini.

    Esitin sellaisen näkemyksen, että u‑aalto oli varhaisempi ja on sittemmin jäänyt e‑aallon jalkoihin. Jokunen u-sana on kuitenkin jäänyt elämään osana nuorten (ja tietyissä piireissä jo keski-ikäistyvienkin) kielenkäyttöä.

    Vaadittiin esimerkkejä u‑sanoista. En pystynyt esittämään montakaan.

    Nyt olen täysin vapaan päivän ja jonkinasteisen sairastelun kunniaksi keräillyt pikkuisen määrän aineistoa.

    Alla oleva versio: viimeksi muokattu 17.9.2018.

    1. Sanoja, joissa ainoa, tärkein tai ensisijainen muutos on u:n (vokaalisoinnun vaatiessa y:n) käyttäminen:

      – animu (hyvin yleinen; lienee lainattu tunnetusta englanninkielisestä nyymislangi-ilmauksesta animu & mango)
      – ihuna ~ ihanu
      – jabuni (en pystynyt löytämään kirjall. esimerkkejä, mutta muistikuvani sanan käytöstä ovat erittäin vahvat)
      – kissu
      – langu (hyvin yleinen) ~ lanku ~ lankuli ~ languli ~ lankuliini
      – lenkkuri (perustunee sanan kenkuli analogiaan, ei suoraan a > u ‑muutokseen)
      – mangu
      – normu (melko harvinainen?)
      – pasku (harvinainen)
      – pitsu (hyvin yleinen)
      – sarju (harvinainen)
      – servu (esiintyy samoissa asiayhteyksissä, mutta koska sana myös lyhenee, kyseessä lienee vanhempi johdin; vrt. flegmaattinen > flegu)
      – sipsu ~ sibsu ’perunalastu’ (hyvin yleinen)
      – tyty (kyseessä saattaa olla sama johdin kuin sanassa servu) ~ tytty ~ tytyli
      – viinu (harvinainen)
      – vaimu (perustuu sanan waifu analogiaan, ei ainakaan ensisijaisesti o > u ‑muutokseen)
      – ydy (perustunee sanan tyty analogiaan; lisäksi vrt. servu)

    2. Sanoja, joissa ainoa, tärkein tai ensisijainen muutos on e:n käyttäminen:

      – ankke
      – huore
      – kakke
      – kalje
      – kisse
      – koire
      – kolike ~ kolikke (partitiivimuoto kolikea on yleisempi kuin koliketta)
      – kukke
      – kuve ’kuva’
      – pahe ’paha’ (kuten useimmat esimerkkisanat, tämäkin kuuluu ns. nalle-tyyppiin: partitiivimuoto pahea, ei *pahetta)
      – paske
      – rahe (kuulunee ns. nalle-tyyppiin, ks. pahe)
      – ruoke (partitiivi havaittu; esiintyykö lainkaan esim. genetiivimuotoisena?)

    3. Sanoja, joissa ainoa, tärkein tai ensisijainen muutos on ‑uli-johtimen käyttäminen:

      – huoruli
      – kenkuli
      – koiruli
      – rahuli
      – tyynyli

    4. Lähteitä:

      – Miten saisin tyty-yden? – Kaksplus (julkaistu 7.1.2016; tarkasteltu 15.9.2018; kyseessä lienee 2010-luvun alkupuolella syntynyt ns. kopiopasta)
      – Kirjaimien korvaaminen u:lla – Meemi.info (historian mukaan artikkeli on laadittu viimeistään 23.6.2015; tarkasteltu 15.9.2018)


    Lisät kaikkiin kohtiin, erityisesti kohtiin 2–4 ovat tervetulleita, samoin aiheeseen liittyvät huomiot ja kysymykset.

    tsalop

    • Suurkeiju
    • ******
    • Viestejä: 451
      • Profiili
    Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
    « Vastaus #1 : Syyskuu 15, 2018, 20:27:24 »
    Kolmos kohtaan tuli ensimmäisenä mieleen prismassa myynnissä ollut tuote "paituli"... Näytti käytännössä yöpuvulta.

    Hieda no Mukyuu

    • Elle parle d’amour comme elle parle des vieux livres
    • Miko
    • ***
    • Viestejä: 1 544
    • Tuota... Muistanet merkitä lähteet?
      • Profiili
    Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
    « Vastaus #2 : Syyskuu 16, 2018, 02:04:23 »
    Hyvä huomio, joka herättääkin kysymyksiä rajanvedosta!

    ‑uli ei suinkaan ole kuvalautasukupolven keksintöä – onhan olemassa sellaisiakin sanoja kuin
    sekuli ja kimuli, jotka ovat vanhempia kuin Internet.

    Selvää on, että kenkuli kuuluu tärkeänä osana nettilissujen kielenkäyttöön, mutta onko se alkuperältään samaa kuvalautojen ja keskustelufoorumien ulkopuolista massaa kuin paituli, jota uskoakseni käytettiin vaatealan markkinoinnissa jo ennen kuvalautojen aikakautta? paituli on päässyt mukaan »Kielitoimiston sanakirjaan», kenkuli ei ole.

    ***

    Yhtenä tekijänä ‑u-sanojen taustalla näkisin lapsille leperreltäessä jo ties kuinka kauan käytetyt ‑u/‑y-sanat, joita tuntuisi esiintyvän erityisesti ruumiinosista puhuttaessa: pääkky, simmu, nenu, suukku, känny, tisu, masu, peppu, lalu.

    ‑e-sanat saattaisivat olla sukua sellaisille helsinkiläisperäisille (?) johdoksille kuin huge ’huntti, satanen’, mobe ’mopo, mokkeri’, vide ’vittu, vitsi (interjektio)’ jne. Yhteys ei kuitenkaan ole selvä. Kuvalautakielen ‑u-sanoissa esiintyy jonkin verran sanavartalon vääntelyä (erityisesti langu), mutta ‑e-sanoissa ei näyttäisi tapahtuvan mitään muuta kuin yhden kirjaimen (äänteen) vaihtaminen. Toisena mahdollisena lähteenä olisivat sellaiset lounaismurteitten monikon partitiivimuodot kuin tämmössi kuvei ’tämmöisiä kuvia’.

    tsalop

    • Suurkeiju
    • ******
    • Viestejä: 451
      • Profiili
    Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
    « Vastaus #3 : Syyskuu 16, 2018, 15:32:19 »
    Meneeköhän nämä paikannimiväännökset kakkos kohtaan: Hyge (Hyvinkää) ja Jäge (Järvenpää)...

    bitofhope

    • Wannabe-harmaaparta
    • Vihreä Keiju
    • ***
    • Viestejä: 125
    • grep -f laatusisalto
      • Profiili
    Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
    « Vastaus #4 : Syyskuu 17, 2018, 11:33:08 »
    Mieleen juolahtaa aikanaan Akkarista lukemani tapaus. Ankenpojet Tuuppi Luuppi ja Huuppi olivat vakoojainnostuksissaan salakuunnelleet ja -tallentaneet enoraukkensa lepertelyä:

    "Kuka on Akuli-ukulin ikku-pikku pulu? Se on ikku-pikku Iines"

    Kiinnostaisi miten väännösten käyttö eri tyyliviitekehyksissä eroaa, kuin myös eri vokaalien käytön ymmärrettävyys.

    Pitkulti saneisin kuitonkin, ettu tämön tyyppänen slange kuuluu lähinnö animo- ja mangi- ynnö muidan weeabää-ihmisten kommunikaatiuun ja internätissä en ole sen huomannet levinnaan niihun keskittyvejen yhteiseiden ulkopuololle.

    Vielä loppuun tajusin "keskittyvejen"-sanan myötä että sanoista usein muuttuu myös taivutus e- ja u-muunnosten mukana. Olen kuullut useamman kerran käytettävän mm. "kisseiden" -muotoa, joka muistuttaa itseäni "akkaitten vaatei" -muotoisista ilmauksista, jotka ovat ymmärtääkseni peräisin Loimaan tai Pöytyän tienoilta.

    Hieda no Mukyuu

    • Elle parle d’amour comme elle parle des vieux livres
    • Miko
    • ***
    • Viestejä: 1 544
    • Tuota... Muistanet merkitä lähteet?
      • Profiili
    Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
    « Vastaus #5 : Syyskuu 17, 2018, 15:11:56 »
    Meneeköhän nämä paikannimiväännökset kakkos kohtaan: Hyge (Hyvinkää) ja Jäge (Järvenpää)...

    Pahoin pelkään, että kyseiset väännökset kuuluvat vanhempaan Helsingin seudun slangiperinteeseen. En osaa sanoa, käytettiinkö noita nimenomaisia jo klassisen slangin kaudella ennen toista maailmansotaa vai ovatko ne syntyneet vasta myöhempinä vuosikymmeninä. Vahvasti veikkaisin kuitenkin, että ne ovat olleet käytössä jo ennen Netscape Navigatorin (1994) yleistymistä.

    Kiinnostaisi miten väännösten käyttö eri tyyliviitekehyksissä eroaa, kuin myös eri vokaalien käytön ymmärrettävyys.

    No niin kiinnostaisi minuakin, mutta se vaatisi jo järjestelmällisempää aineistonkeruuta kuin on tämä näpertely.

    Pitkulti saneisin kuitonkin, ettu tämön tyyppänen slange kuuluu lähinnö animo- ja mangi- ynnö muidan weeabää-ihmisten kommunikaatiuun ja internätissä en ole sen huomannet levinnaan niihun keskittyvejen yhteiseiden ulkopuololle.

    Tämä oli minunkin hypoteesini, mutta osa väännellyistä sanoista vaikuttaisi levinneen myös weeaboo-kulttuurin ulkopuolelle etenkin naisille suunnatuilla keskustelusivustoilla (Vauva, Kaksplus). Arvailen tämän liittyvän siihen, että kyseessä on ihmisryhmä, joka muutenkin ostelee paituleita sekä uhraa paljon aikaa ja ajatusta ihanuille koiruleilleen. Juuri tämä vaikeuttaa »ostan pitsua jos on rahea» -verkkonuorisoilmiön ja vanhempien sananvääntelyitten välistä rajanvetoa eniten.

    Nämä linkit saattavat liittyä tai olla liittymättä rajanvedon ongelmiin:

      – https://www.demi.fi/keskustelu/oma-planeetta-paske-viisaimmat-apuun
      – http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=9383765&offset=420
      – http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=9733690
      – https://www.kielikello.fi/-/-sielu-sarkyy-kun-tuon-sanan-kuulee-
      – https://www.vauva.fi/keskustelu/2925473/rahuli-eli-mitkas-sanat-kirjoitetaan-taalla-tahallaan-vaarin-tavalla-jota-ei
      – https://www.vauva.fi/keskustelu/4535284/ketju/mista_saisi_rahulia_sidukkaan

    Hollilla-sivustolta löytyi myös sellainen nähtävästi animepiirien ulkopuolellakin suosittu ilmaus kuin Snapchathuoruls, mutta tällä kertaa en linkitä foorumille alastonvalokuvia edes tieteen nimissä. Ehkä sitten, kun aineistoa on kertynyt tuhannen linkin verran, tulee pyrkiä täydellisyyteen.

    Kiitos lounaismurteisiin liittyvistä lisähuomioistasi, Bit. Ehkäpä Juhozki onkin koko kauneita kukkeja -pelleilyn alkuperäinen liikkeellepanija.

    Juhozki

    • Kami
    • *****
    • Viestejä: 1 631
    • No Life King
      • Profiili
      • Vadislav
    Vs: Kirjainten (ja äänteitten) u ja e nyymislangikäytöstä
    « Vastaus #6 : Syyskuu 17, 2018, 16:13:57 »
    Ehkäpä Juhozki onkin koko kauneita kukkeja -pelleilyn alkuperäinen liikkeellepanija.
    asd lel

    Oman sanavaraston korruptiosta syytän lähinnä Sillistä ja muutamaa tytyä joiden kanssa tulee hengattua.

    Spoiler (click to show/hide)