Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Jäikö aktivointisähköposti saamatta?

Kirjautuaksesi anna tunnus, salasana ja istuntosi pituus
  • Näytä edellisen käyntisi jälkeen kirjoitetut viestit.
  • Näytä uudet vastaukset viesteihisi.
  • Uutiset: Blogi elää taas! Oletko valmis?
     

    Kirjoittaja Aihe: Liikennevitutuksen purkulanka  (Luettu 20378 kertaa)

    punakone

    • 嫌なやつ
    • Kami
    • *****
    • Viestejä: 557
    • Literally Hitler
      • Profiili
      • Touhou.fi
    Vs: Liikennevitutuksen purkulanka
    « Vastaus #90 : Marraskuu 04, 2014, 22:00:44 »
    Yhteen Ikea-reissuun mahtuu paljon ja mahottomasti niin herätelläänpä tämäkin taas henkiin.

    Körröttelin kaveriporukka kyydissäni peräkärryn kanssa Kuopiosta kohti Pieksämäkeä toissapäivänä. Ajokeli oli kyseisenä päivänä mitä mainioin: aamulla tuli räntää, lunta, vettä ja niiden sekoitusta siihen malliin että luistonesto ei tiennyt miten päin valoaan vilkuttaisi mittaristossa, päivää kohden onneksi selkeni. Illaksi saatiinkin mukava Silent Hill-sumu jossa näki jotenkuten 6½-kouluarvosanalla tien, pitkät päällä sitten näkökenttään räjähtikin hieno sumuseinä, vesisadekin vähän lisäsi haastetta reissuun siinä vaiheessa.

    Kyseinen keli onkin mitä mainioin, varsinkin kun alkaa jo hiukka ramasemaan siinä vaiheessa kun päivän olet ilakoinut pitkin ylisuurta ostoskeskusta. Niin mikäpä sen hienompaa kuin siihen laitetaan vielä eläkeukko hölmöilemään japanilaisen riisikuppinsa (Nissan Micra) kanssa samalle tielle.

    Ensin tämä maanteiden sankari keksii, että perhana, tässä kun on nyt ei sinänsä ole oikein muuta, niin minäpä tiputan nopeuttani 20 kilometrillä tunnisa että tässä 80:n alueella takuulla riepoo kaikkia takana tulevia. Rupesin jo miettimään että haluaako vaan päästää ohi -ja kuinka huisia onkaan moisella yhdistelmäntapaisen kiihtyvyydellä ohittaa mitään muuta kuin aurastolppia- niin äkkiä kyllä karisi tämäkin ajatus kun siitä papan pyörillä varustetusta koirankopista löytyikin se kaasupoljin.

    Ohitustilanne purkissa vaan kärsimys alussa. Nyt tämä muovin autiomaalla varustettuja automerkkejä tukeva eläkeukko keksi sitten jonkun ihan uuden seuraleikin. Se on semmonen, missä ajetaan sinun perseessä kiinni ja opetellaan käyttämään pitkiä. Ihmeteltiin suuresti sitä sen duunaamista, kun ensin hidastelun jälkeen oli täysi pakkomielle roikkua mahdollisimman kiinni siinä peräkärryssä ja räpsytellä pitkiä. Tämän jälkeen se äijä kekkas, että hän laittaa pitkät päälle AINA SILLOIN, kun joku tulee vastaan! Kyllä! Pitkät oli siellä takana pois niin kauan, kunnes auto tuli kauempana vastaan, ja pitkät meni sit pois kun vastaantulija suhahti ohitse.

    Vähän aikaa kun oli siinä kiusannut vastaantulijoita ja minun vasenta silmää niillä pitkillään, niin keksi, että annanpa niiden palaa koko loppumatkan! Minua ainakin rassasi kun vasenta silmää grillaa valo, -eikä nykyään ole semmoista mukavaa itsestään himmenevää kuskinpuoleista sivupeiliäkään- vaan en tiedä sitten miten paljon pahoja asioita pyöri niiden mielessä jotka meitä ajo vastaan. Tosiaan kyllä kun ne herrasmies-papan pitkät oli todellakin päällä aina Pieksämäen kaupunkialueelle asti siltä joltain viimeiseltä 30 kilometriltä, niin pisti vähän pohtimaan kanssa-autoilijoiden sielunelämää.

    Ei helvetti. Olisin tässä tilanteessa pysäyttänyt auton siihen ja mennyt juttelemaan mukavia.

    9. Mekanisoitu taisteluosasto "Jääkeijut"