Touhou.fi

Gensokyo => Kensokyrön yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Hieda no Mukyuu - Lokakuu 31, 2011, 20:05:29

Otsikko: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Lokakuu 31, 2011, 20:05:29

Tämän aiheen on tarkoitus käsitellä Gensōkyōta ja koko Tōhō Projectin kuvitteellista maailmankaikkeutta siitä näkökulmasta, että niillä on oma historiansa ja maantieteensä, omat luonnonlakinsa, oma arkensa ja juhlansa. Esikuviahan on. (http://touhou.fi/forum/index.php/topic,359.0.html)

Kätevimpiä lähteitä ovat ainakin »東方文花帖 - Bohemian Archive in Japanese Red (http://en.touhouwiki.net/wiki/Bohemian_Archive_in_Japanese_Red)» ja »東方求聞史紀 - Perfect Memento in Strict Sense (http://en.touhouwiki.net/wiki/Perfect_Memento_in_Strict_Sense)», mutta kanonisena aineistona otetaan huomioon myös esimerkiksi ZUNin käsikirjoittamat sarjakuvat kuten »Tōhō bōgetsushō» ja luonnollisesti kaikki Tōhō-sarjan virallisista peleistä itsestään irtoavat tiedonjyvät.

Lisäksi keskustelu faniteoksista on aivan tervetullutta, kunhan muistetaan mainita, että kysymys ei ole kaanonista. Esimerkki: »Jos Buront olisi tullut Gensōkyōhon, niin... (http://danbooru.donmai.us/wiki/show?title=the_iron_of_yin_and_yang)»

Täällä voi pohtia kysymyksiä sellaisia kuin:

  • Miten hyvin Gensōkyōn vampyyrit kestävät auringonvaloa, hopealuoteja, ristejä, valkosipulia ja vettä? Miksi?
  • Millä nopeuksilla tavallisimmat danmakuissa käytetyt ammukset »oikeasti» lentävät? Muodostuvatko ne jonkinlaisesta plasmasta, vai mistä ne on tehty?
  • Mitkä arkiset puuhat Ihmiskylässä hoidetaan perinteisin käsityömenetelmin ja mihin käytetään taikakeinoja aina, kun niitä suinkin on saatavilla?
  • Mitä oikeasti ovat kappojen ja tengujen teknologian korkeimmat saavutukset? Minkä verran heiltä vuotaa koneita ja laitteita Yōkai-vuoren ulkopuolisille alueille? Myykö Kōrin niitäkin?
  • Jos syntyperäinen noita ja ihmisnoita aloittavat taikuuden opettelun yhtä nuorina ja harjoittelevat yhtä ahkerasti, kuinka paljon eroa heidän voimiensa välillä on neljänkymmenen vuoden iässä?

Spoiler (click to show/hide)

Tavattoman hienoa olisi, jos tämä säie muun ohessa innoittaisi ihmisiä suomentamaan osia Tōhō-kirjoista tai englanninkielisestä Touhou Wikistä, mutta uskaltaako moista toivoakaan?

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Graus - Lokakuu 31, 2011, 20:29:18

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Lokakuu 31, 2011, 20:05:29

  • Millä nopeuksilla tavallisimmat danmakuissa käytetyt ammukset »oikeasti» lentävät? Muodostuvatko ne jonkinlaisesta
  • Jos syntyperäinen noita ja ihmisnoita aloittavat taikuuden opettelun yhtä nuorina ja harjoittelevat yhtä ahkerasti, kuinka paljon eroa heidän voimiensa välillä on neljänkymmenen vuoden iässä?

Kiireisen hätäisesti en keksi parempaa.
(https://touhou.fi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2F69ECE.jpg&hash=b6b85713ff75ee526f789df7b6a0e87903136a82) (http://imgur.com/69ECE)

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Lattianpesuaine - Lokakuu 31, 2011, 20:54:30

Lainaus käyttäjältä: Graus - Lokakuu 31, 2011, 20:29:18

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Lokakuu 31, 2011, 20:05:29

  • Miten hyvin Gensōkyōn vampyyrit kestävät auringonvaloa, hopealuoteja, ristejä, valkosipulia ja vettä? Miksi?
  • Millä nopeuksilla tavallisimmat danmakuissa käytetyt ammukset »oikeasti» lentävät? Muodostuvatko ne jonkinlaisesta plasmasta, vai mistä ne on tehty?
  • Mitkä arkiset puuhat Ihmiskylässä hoidetaan perinteisin käsityömenetelmin ja mihin käytetään taikakeinoja aina, kun niitä suinkin on saatavilla?
  • Mitä oikeasti ovat kappojen ja tengujen teknologian korkeimmat saavutukset? Minkä verran heiltä vuotaa koneita ja laitteita Yōkai-vuoren ulkopuolisille alueille? Myykö Kōrin niitäkin?
  • Jos syntyperäinen noita ja ihmisnoita aloittavat taikuuden opettelun yhtä nuorina ja harjoittelevat yhtä ahkerasti, kuinka paljon eroa heidän voimiensa välillä on neljänkymmenen vuoden iässä?

Kiireisen hätäisesti en keksi parempaa.
(https://touhou.fi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2F69ECE.jpg&hash=b6b85713ff75ee526f789df7b6a0e87903136a82) (http://imgur.com/69ECE)

korjattu

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Huhtikuu 26, 2012, 12:45:04

Japani-harrastajat, auttakaa, olkaa kilttejä.

Olen viime päivinä yrittänyt muodostaa kuvaa luolasta, jota pitkin Marisa (tai Reimu) vaeltaa kohti Muinaista pääkaupunkia. Haluaisin tietää, miten yleisiä luonnolliset luolat ovat Japanissa ja ovatko ne yleensä kalkkikivi- vai muuntyyppisiä luolia. Wikipediat tuntuvat kertovan aika vähän Japanin kallioperästä, mutta ainakin Fukushiman Abukuma-dō* on muodostunut kalkkikiveen samoin kuin Akiyoshin tasangon sadat luolat. Olisiko kellään tarjota hyviä lukuvinkkejä?

*Kiitos, Janra
__________


Liitän tähän »Ihmeellisestä tuuliluolasta» (幻想風穴) kirjoittamani pikku selvityksen, koska se liittyy samaan aiheeseen.

Pelissä »Tōhō Chireiden – Subterranean Animism» luolaa kuvataan ilmauksella 幻想風穴, jonka Touhou Wiki kääntää muotoon ’Fantastic Blowhole’. Vastaava taustamusiikki on 暗闇の風穴 (’The Dark Blowhole’). Vertailtuani japanin- ja englanninkielistä Wikipediaa otaksun, että 風穴 on geologisen käsitteen nimi ja englannissa sitä suurin piirtein vastaavat wind cave ja blowhole. Näyttää siltä, että »tuuliluolista» tai »tuuliaukoista» ei ole paljoa suomeksi kirjoitettu. Englannin- ja suomenkielisistä verkkolähteistä kuitenkin käy selväksi, millainen luonnonilmiö on kyseessä. Tōhō 11:n tuuliluola vaikuttaa mittasuhteiltaan aivan valtavalta verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltain Arizonassa sijaitseviin Wupatkin tuuliaukkoihin. Mutta tämä tuuliaukkohan onkin »fantastic» eli sanakirjani mukaan ’mielikuvituksellinen, outo, epätodellinen’. (Mikäpä Gensōkyōssa ei olisi? Voinemme syyttää Yukaria, taikuutta tai – älkää kysykö, miten – Eirinin uutta lääkeainetta.)

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Skwrl - Huhtikuu 26, 2012, 15:15:31

Hmm, mielenkiintoinen tutkimuskohde! Toivottavasti löydät ja kirjoittelet lisää aiheeseen ja muuhunkin liittyen :3

Pikaisen googlettelun jälkeen onnistuin löytämään tällaisen sivuston (http://www.glgarcs.net/), jossa käsitellään Japanin kallioperää ja maanmuotoja. En sen kummemmin syventynyt sivustoon, mutta toivottavasti ja luultavasti siellä käsitellään luoliakin.
Niin, ja toisessa jo hukkaamassani lähteessä mainittiin, että ainakin Fuji-vuoren lähellä olisi tulivuorenpurkauksissa muodostuneita laavakiviluolia. Olettaisin näitä löytyvän jossainmäärin myös muualtakin Japanista, onhan se sen verran tuliperäinen paikka.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Mia - Huhtikuu 27, 2012, 00:35:56

Miksi huomaan tämän säikeen vasta nyt?

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Huhtikuu 26, 2012, 12:45:04

Fukushiman Abukuma-dō

Makaronit (http://en.wikipedia.org/wiki/Macron) Pituusmerkit paikoilleen! (Jännää ja tavallaan hienoa että joku ylipäätäänsä jaksaa käyttää niitä, puhumattakaan siitä muustakin vähän eksoottisemmasta tekstimuotoilusta jota käytät.)

Ja hyvä etten juonut mitään kun näin Grausin kuvan, muuten saattaisi olla juomat näytöllä.

Millä nopeuksilla tavallisimmat danmakuissa käytetyt ammukset »oikeasti» lentävät? Muodostuvatko ne jonkinlaisesta plasmasta, vai mistä ne on tehty?
Kuulostaa hyvältä että danmaku = plasma + taika... mutta samantienhän voisi vain sanoa taika, eli olisi kivaa olla jotain parempaa. Ei kuitenkaan liene mahdollista selittää se järkevästi tai uskottavasti oman maailmamme laeilla, eli tarvittaisiin jotain muuta, mutta hyvien keksittyjen teorioiden laatiminenkin on haastavaa.

Itse olen päätynyt siihen tulokseen että valoa se ei ole (tämä pätee ihan yleisesti energiamaisiin aseisiin) koska ne kulkevat liian hitaasti. Siihen oma ajatteluni onkin yleensä jäänyt. Voisihan sitä vaikka keksiä että jotkin panoksista ovat kristalleja tai vastaavaa mutta silloin herääkin kysymys että voiko kristallejakin lohtia lähes tyhjästä kuten vaikka tulta.

Tähän haluaisin oikeasti nostaa tuon Grausin kuvan käyväksi vastauksesksi, ellei sitten halua ruveta keksimään mitään hienostuneita teorioita.

Miten hyvin Gensōkyōn vampyyrit kestävät auringonvaloa, hopealuoteja, ristejä, valkosipulia ja vettä? Miksi?
Miksi-kysymys on aika usein Ei Saa Kysyä^TM -kategoriaa koska useimmissa tapauksissa meillä ei ole edes tietoa voidaksemme esittää tätä kysymystä (ergo haastava kysymys koska on paljon selvitettävää). Ottakaamme vaikka kysymys vampyyreistä. Minulle riittäisi hyvin jos olisi edes jonkin verran tietoa siitä kuinka hyvin ne kestävät auringonvaloa, juoksevaa vettä ym. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole. Arvatkaapas miksi niin moni asia Touhou-sarjassa on niin tulkinnanvarainen... (Itse asiassa en edes muista mitä se Perfect Memento tästä sanoo. :|)

Jos syntyperäinen noita ja ihmisnoita aloittavat taikuuden opettelun yhtä nuorina ja harjoittelevat yhtä ahkerasti, kuinka paljon eroa heidän voimiensa välillä on neljänkymmenen vuoden iässä?
Kahden noidan välillä voi ymmärtääkseni olla suurikin voimaero vaikka he harjoittelevat yhtä paljon. Tämä kysymys on myös luokan 9001 Vaikea Kysymys, joka suomen kielellä tarkoittaa ihan hemmetin vaikea. Minulla ei nyt ole mitään lähteitä ja suurin osa muodostamani käsityksestä perustuu siihen miten tähän kysymykseen yleensäkin vastataan. Väittäisin että suurin on sitä mieltä ett voi olla suurikin voimaero. Tämän voimaeron selittämiseksi tulee mieleen kaksi mahdollista syytä jotka jollain tavalla ilmenevät. Ehkä yleisin selitys on se että toinen vain on luonteeltaan parempi taikomaan. Toinen selitys on että voimakkaammalla osapuolella on syystä tai toisesta enemmän arvokasta ja usein "salaista" tietoa tai työkaluja joilla hän on saavuttanut tai pystyy saavuttamaan korkeamman voimatason.


Joo on aika myöhä enkä oikein jaksa oikolukea tai pistää tekstiksi kaikkea ajattelemaani nyt :I.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Huhtikuu 27, 2012, 08:25:01

Lainaus käyttäjältä: Skwrl - Huhtikuu 26, 2012, 15:15:31

- - onnistuin löytämään tällaisen sivuston (http://www.glgarcs.net/), jossa käsitellään Japanin kallioperää ja maanmuotoja. En sen kummemmin syventynyt sivustoon, mutta toivottavasti ja luultavasti siellä käsitellään luoliakin.

Kiitos!! En nyt suinkaan ole ehtinyt lukea koko sivustoa läpi, mutta näyttää siltä, että luolia ei käsitellä. Sen sijaan Japanin kallioperää esitellään aika laajaltikin (http://www.glgarcs.net/intro/sum_landgeo_6.html), mikä on oikein hyvä juttu. Tuon ja muutamien muitten verkkolähteitten perusteella päättelisin, että kalkkikiviluolat ovat tietyillä alueilla yleisiä mutta muitakin luolatyyppejä, esimerkiksi juuri laavaluolia, esiintyy.

Hiukan lisää suomeksi: http://opiskelijat.nettisivu.org/kalliopera-maapera-ja-korkokuva/

(Liian) paljon lisää englanniksi: http://www.google.fi/url?q=http://www.geo.mtu.edu/EHaz/ConvergentPlatesClass/week%25201/Taira_01.pdf&sa=U&ei=fOqZT6iJF9P04QSp6bitDg&ved=0CB8QFjAE&usg=AFQjCNE0NErbQ7rK2bUTsaQel7ezjIwRzQ

__________

Lainaus käyttäjältä: Janra - Huhtikuu 27, 2012, 00:35:56

Kuulostaa hyvältä että danmaku = plasma + taika... mutta samantienhän voisi vain sanoa taika, eli olisi kivaa olla jotain parempaa. Ei kuitenkaan liene mahdollista selittää se järkevästi tai uskottavasti oman maailmamme laeilla, eli tarvittaisiin jotain muuta, mutta hyvien keksittyjen teorioiden laatiminenkin on haastavaa.

Ymmärrän täysin lähestymistapasi. Tällä välin, tarkemmin sanottuna viime loka-marraskuussa, Tsudokin on lähestynyt aihetta omasta näkökulmastaan yhteisömme blogissa: »Touhoun sisäinen logiikka», osat yksi (http://touhou.fi/wordpress/2011/10/touhoun-sisainen-logiikka-osa-1/) ja kaksi (http://touhou.fi/wordpress/2011/11/touhoun-sisainen-logiikka-osa-2/).

Minun suhtautumistani voisi kuvailla vaikka niin, että johdonmukaisuus toimii luovuuden polttoaineena enemmän kuin sen tukahduttajana. Tōhō Projectin maailma on reilusti kahelimpi kuin esimerkiksi Tähtien sodan, joka sekin saa »kovan tieteisfiktion» ystävät repimään hiuksiaan. Judge Dredd voisi sisäiseltä logiikaltaan olla jo aika lähellä Tōhōta. Etenen siis useimmiten näin:

1. Kohtaan selittämättömän ilmiön.
2. Jos se tuntuu täysin mielivaltaiselta eikä yhdisty mihinkään, annan sen olla.
3. Jos ilmiötä selitetään (etenkin kanonisissa) lähteissä, yhdistelen selityksiä toisiinsa sekä arkiseen järjenjuoksuun. Yliluonnollisen tai toistaiseksi tuntemattoman selittämisen tekniikkaan otan mallia myös J. R. R. Tolkienilta, Ursula Le Guinilta ynnä muilta. Le Guinin tieteismaailmassa syntyy hurmaavia järjenvastaisuuksia esimerkiksi siinä vaiheessa, kun valoa nopeampi viestintä on jo kehitetty mutta valoa nopeampaa matkustamista ei - ja kirjailija ottaa nämä ongelmat vakavasti.
4. Jos ilmiötä ei selitetä tuntemissani lähteissä, saatan lainata ajatuksia muista teoksista. Juurikin Tähtien sodan niin sanotuista blaster-aseista ovat harrastelijat toisinaan todenneet, että ammukset eivät selvästikään ole lasersäteitä vaan jotakin muuta, esimerkiksi plasma-ammuksia.
5. Ketjutan järjettömien asioitten muka-järkeviä selityksiä ja niistä seuraavia päätelmiä, jotka vaihtelevat jännittävän mielenkiintoisista tahattoman surkuhupaisiin. Tätä jatketaan niin kauan kuin se jaksaa huvittaa tai kunnes korttitalo romahtaa omaan mahdottomuuteensa ja päättelyketjun loppu kulkee vääjäämättä Yukarin ulottuvuusaukon läpi. Kettusen eli Markus Kajon kirjat ovat tässä ajatuksenjuoksutuksessa hyviä oppaita; ehkä pitäisi osoittaa kunnioitusta myös Douglas Adamsille ja Daniil Harmsille.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Void - Huhtikuu 27, 2012, 18:18:08

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Lokakuu 31, 2011, 20:05:29

  • Miten hyvin Gensōkyōn vampyyrit kestävät auringonvaloa, hopealuoteja, ristejä, valkosipulia ja vettä? Miksi?

Siitä nostan silinteriäni ZUNille, että hän oikeasti teki tutkimustyötä eurooppalaisesta vampyyriloresta eikä muovannut Scarletin moesiskoksia (tai muitakaan vampyyrejaan) yleisen sekakäsityksen mukaiseksi.
Länsimaisia (eurooppalaisia) vampyyreita on monta sorttia, mutta kaksi arkkityyppiä on noussut suureen suosioon etenkin populaarikulttuurissa: strigoit ja dracot. Strigoit ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan hyvin lähellä yleisvaikutelmaa vampyyrista etenkin siksi, että juuri strigoi muuttuu välittömästi tuhkaksi auringonvalon, valkosipulin, puuvaarna-sydämessä-syndrooman ja hopean vaikutuksesta. Strigoit ovat ulkomuodoltaan usein kuvottavia ja vaikuttavat enemmän eläimiltä kuin ihmisiltä. Strigoit menettävät usein itsehallintansa muutoksen jälkeen ja käyvät eläimellisen aggressiivisiksi kaikkia eliöitä kohtaan. Kanonisesti strigoit käyvät verenhimossaan usein muidenkin eläinten kuin ihmisten kimppuun, eivätkä eläinstrigoit ole kovin harvinaisia. Strigoi-tyylistä vampyyria käytetään usein, kun halutaan luoda vampyyrista primitiivinen ja pelottava olio, johon ei järkipuhe toimi. Tunnetuin strigoi lienee Nosferatu, ja monesti alalajia myös kutsutaan nosferatuiksi.
Draco on näistä kahdesta vampyyrityypistä innoittanut enemmän vampyyrien psyykkiseen ja henkiseen olemukseen. Dracot ovat viisaita ja juonittelevia vampyyreja. Ne pystyvät usein helposti liikkumaan paljastumatta ihmisten parissa, sillä niiden ulkonäkö ei muutu muutoksen myötä juuri muuten kuin ihoa kalpentaen. Dracot ovat myös monia muita vampyyrialalajeja kestävämpiä; valkosipulista on niille haittaa usein vain syötynä tai iholle murskattuna eivätkä ne eivät käsittääkseni kuole hopealuoteihin, ellei sellainen mene sydämen läpi. Ne eivät kuitenkaan voi tovereidensa tavoin ylittää juoksevaa vettä (järvi ei siis pysäytä) ja risteille ne usein nauravat. Puuvaarna sydämen läpi on tunnetuin tapa dracon surmaamiseksi. Auringonvalo ei tapa niitä, ei edes voimakas sellainen, sillä mollikka vain heikentää dracon tavallisen kuolevaisen tasolle. Tästä syystä dracot suosivat asuinpaikkoinaan linnoja yms. pimeitä paikkoja. Dracot ovat myös siitä harvinaisia vampyyreja, että järkensä sekä tietonsa säilytettyään jotkut ovat tehneet valinnan olla olematta ihmisten vihollisia. On myös tarinoita dracoista, jotka eivät kestäneet hirviömäistä tilaansa ja tapattivat itsensä (ampumalla itseään tai tulivuoreen hyppäämällä). Dracoissa kuitenkin piilee peto sisimmässään, joka pääsee valloilleen verenhimon yltyessä kestämättömäksi. Dracot kuvataan usein hyvin viehättäviksi ja seksikkäiksi, mikä lienee tärkein ominaisuus, jonka ne ovat nykykäsitykselle lajistaan antaneet. Tunnetuin draco on ehdottomasti Bram Stokerin kreivi Dracula, toinen mainetta imenyt on ensimmäinen vampyyri, Raamatun demoni Lilith.

Monille tulee vampyyrista mieleen juuri Dracula, mutta yleiskäsitys on kuitenkin sekoitus strigoin heikkouksia ja dracon vahvuuksia.

Twilightin kimmeltävät vampyyrit ovat siis ominaisuuksiltaan yllättävän lähellä Draculaa.

Auringonvalo ei ainakaan fanoninssa ole haitannut Scarletin siskoksia (kts. lukuisat rantabikinikuvat). Arvaan, että se kuitenkin heikentää heitä; ehkä siksi Remilia ei voi tappelupeleissä otella muualla kuin sisätiloissa, ellei hänen pakassaan ole päivänvarjoa (a la Yukari). Luokittelisin Remin ja Flanin ominaisuuksiensa perusteella ellei puhtaiksi dracoiksi niin hyvin lähellä sitä. Huomaa myös Remilian tasoteema, The Yound Descendant of Tepes, joka viittaa Vlad Țepeș III:een, Draculan esikuvaan.

Lienee monien tiedossa, mutta kerrotaan vielä, että Ten Desiresin Miyako ei ole zombie, vaan japanilainen vampyyri (joka on ominaisuuksiltaan kuitenkin jotain vampyyrin ja zombien välimaastosta).

Joskus skidinä vampyyrikulttuuri ja -myytit kiehtoivat kovasti. Näemmä sieltä jäi jotain päähänkin  ;D

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Pitchin - Huhtikuu 27, 2012, 18:50:49

^ Miyakon luokittelu  on tarkalleenottaen Jiang Shi, do your research (hyppivä vamppyyri/zombie *tirsk*)
 

Lainaus

A jiang shi, also spelled jiangshi or chiang-shih (in Wade-Giles), and also known as a Chinese "hopping" vampire or zombie, is a type of reanimated corpses in Chinese legends and folklore. "Jiangshi" is read as Gangshi in Korean and Kyonshī in Japanese. According to legend, in the day, the jiangshi rests in a coffin or hides in dark places such as caves. At night, it moves around by hopping, with its arms outstretched. It kills living creatures to absorb their qi (life essence).

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Void - Huhtikuu 28, 2012, 00:10:10

^Perhana, lipsautin japanilaisen, vaikka kyseessä onkin kiinalainen vampyyri. My bad.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Huhtikuu 29, 2012, 08:58:17

Lainaus käyttäjältä: Void - Huhtikuu 27, 2012, 18:18:08

Auringonvalo ei ainakaan fanoninssa ole haitannut Scarletin siskoksia (kts. lukuisat rantabikinikuvat). Arvaan, että se kuitenkin heikentää heitä; ehkä siksi Remilia ei voi tappelupeleissä otella muualla kuin sisätiloissa, ellei hänen pakassaan ole päivänvarjoa (a la Yukari).

Hyviä huomioita, joihin lisäisin tämän: Fanonissa on hyvin yleistä, että Remilia kestää mainiosti päivänvaloa mutta välttelee suoraa auringonsäteille altistumista. Käytännössä Sakuya pitelee päivänvarjoa emännän suojana, kun tämä on kävelyllä, mutta mikä tahansa mielenliikutus voi saada Remilian ryntäämään pois varjon alta. Avoimeksi jää, ovatko auringonsäteet hänelle lievästi vaarallisia vai lähinnä epämiellyttäviä.

Tämän perusteella en tekisi mitään päätelmiä siitä, miten asia kaanonissa on - mutta fanonin mahdolliset maailmat kiinnostavat nekin minua paljon.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Pitchin - Huhtikuu 29, 2012, 10:44:15

^ Canonissakin on materiaalia että elkää nyt toki pelkkää fanonia kattoko
SSiB: Remilia vs Watatsuki no Yorihime, Remilian siipi alkaa savuta kun tämä altistuu auringon valolle (kuun pinnalla)

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Joulukuu 27, 2015, 23:56:30

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Joulukuu 27, 2015, 22:13:41

millä tavoin vaikka Japanin 1930-luvun poliittinen kehitys vaikutti välillisesti Gensōkyōn historiaan

Lainaus käyttäjältä: Juhozki - Joulukuu 27, 2015, 22:52:02

No nyt Alko kiinnostaa. Kerro lisää.

Japanin 1930-luvun sisäpolitiikan merkittävimpiä käänteitä oli helmikuun 26. päivän välikohtaus (1936): fasistiset nuoret upseerit uskoivat, että aika olisi kypsä vallankumoukselle.

Suomenkielinen Wikipedia: »[Välikohtauksen] aloittivat keisarillisen Japanin armeijan äärinationalistisen ryhmittymän Kōdō-han upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri Takahashi Korekiyon, kenraali Jōtarō Watanaben ja naidaijin Saitō Makoton. He hyökkäsivät myös pääministerin asuntoon ja jijūn (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri Keisuke Okada ja amiraali Kantarō Suzuki pelastuivat täpärästi.»

Kaappausyritys oli liian radikaali muun muassa keisarille ja suurelle osalle ylintä upseeristoa. Armeijan johto osasi kuitenkin pelata tilanteen omaan pussiinsa. Ääriliikkeen nuoret upseerit saivat maksaa teoistaan kalliisti, mutta kansanvaltainen järjestelmä ei kunnolla toipunut saamastaan iskusta.

Sarjakuvateoksessaan »Adolf ni Tsugu» Osamu Tezuka on kuvannut 1930- ja 1940-lukujen Japanin painostavaa ilmapiiriä. Hieman samaan tapaan kuin Suomessa fasistinen vaino ja terrori kohdistuivat lähinnä vasemmistolaisiin eivätkä juurikaan juutalaisiin. Isänmaallisuutta korostettiin voimakkaasti.

Englanninkielinen Wikipedia: »Local leaders, such as mayors, teachers, and Shinto priests were recruited by the various movements to indoctrinate the populace with ultra-nationalist ideals. They had little time for the pragmatic ideas of the business elite and party politicians. Their loyalty lay to the Emperor and the military.»

Zunin kirjoituksista tiedämme, että Hakurein raja on aina vuotanut jonkin verran, sekä tarkoituksella että vahingossa. Voisi olettaa, että 1920-luvun vapaampien vuosien jälkeen sorto, syrjintä ja militarismin nousu olisivat ajaneet entistä enemmän ihmisiä ja kenties myös yōkaita rajan lävitse ja että tavallista useammat olisivat kerran Gensōkyōhon eksyttyään tai löydettyään myös tahtoneet jäädä sinne asumaan.

Toisaalta Gensōkyōn oma väestö lienee tuolloin ollut vähemmän kansainvälistä kuin nykyään; olettaisin, että esimerkiksi Punaisen paholaisen kartano sijaitsi vielä tukevasti jossakin päin Britteinsaaria. Miten gensōkyōlaiset suhtautuivat pakolaisiin, ja mitä ajatuksia näitten tuomat uutiset herättivät? Mistään pakolaistulvasta on turha puhua, sillä Hakurein raja on tuskin milloinkaan, mahdollisesti ensimmäisiä paria vuosikymmentä lukuun ottamatta, vuotanut niin paljon, että tulokkaita olisi ollut enempää kuin pieni murto-osa vakiintuneitten asukkaitten määrästä.

Entä oliko ulkopuolisen Japanin fasistis-isänmaallisten voimien joukossa okkultisteja, jotka olisivat kaivanneet Gensōkyōhon lähteneitä yōkaita takaisin uskoen voivansa käyttää näitä hyväkseen tai ainakin päästä näitten kanssa hyödylliseen yhteistyösuhteeseen? Yukari Yakumo ja Hakurein silloinen pykäkköneito varmaankin vastustivat moisia pyrkimyksiä tiukasti, mutta eikö Gensōkyōssa ole jo kauan ennen Kanako Yasakan ja Suwako Moriyan saapumista ollut kapinallisia jumalia, henkiä ja hirviöitä valmiina juonittelemaan? Olisiko joku henkiolento tai hirviö vapaaehtoisesti palannut Japaniin 1930-luvulla tai 1940-luvun alkupuolella? Tuhoutuiko hän maailmansodan kestäessä, joutuiko hän vuoden 1945 jälkeen lohduttomasti eksyksiin, vai onnistuiko hänen lopulta palata Gensōkyōhon?

Lainaus käyttäjältä: Juhozki - Joulukuu 27, 2015, 22:52:02

Alko kiinnostaa

Otahan sakea (http://touhou.fi/board/9/src/145125375151.png), jos et tätä selvin päin kestä.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Juhozki - Joulukuu 28, 2015, 00:23:56

(https://touhou.fi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2FJF4b1En.png&hash=003a1a6ae3f0545b52b4ee34d966525f3a01bcea)

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Marraskuu 05, 2016, 17:32:07

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Joulukuu 27, 2015, 23:56:30

Entä oliko ulkopuolisen Japanin fasistis-isänmaallisten voimien joukossa okkultisteja, jotka olisivat kaivanneet Gensōkyōhon lähteneitä yōkaita takaisin uskoen voivansa käyttää näitä hyväkseen tai ainakin päästä näitten kanssa hyödylliseen yhteistyösuhteeseen? Yukari Yakumo ja Hakurein silloinen pykäkköneito varmaankin vastustivat moisia pyrkimyksiä tiukasti, mutta eikö Gensōkyōssa ole jo kauan ennen Kanako Yasakan ja Suwako Moriyan saapumista ollut kapinallisia jumalia, henkiä ja hirviöitä valmiina juonittelemaan?

Tähän liittyvä lisähuomio:

Jos yhdysvaltalaiset olisivat vuonna 1945 päättäneet jatkaa Tyynenmeren sotaa nousemalla maihin Japanin pääsaarille, murskaamalla maan armeijan kerta kaikkiaan ja pakottamalla hallituksen antautumaan, olisi Yukarin ja muitten merkittävien gensōkyōlaisten mielipide saattanut hyvinkin muuttua. Uskon, että he kaikesta huolimatta tuntevat itsensä japanilaisiksi eivätkä voi sallia Japanin kansalle ja kulttuurille tapahtuvan aivan mitä tahansa.

Japanilaisten vimmaisen puolustustahdon lisäksi yhdysvaltalaisia lieneekin hirvittänyt ajatus siitä, miten epätoivoiset yōkait olisivat teurastaneet asevelvollisia ainakin kymmenin tuhansin. Yhdysvaltain tiedustelu oli tietysti jossakin määrin selvillä Japanin yliluonnollisista voimista, vaikkei tätä vahvistavia asiakirjatietoja tunnetakaan.

Päätelmä: jos Gensōkyōta ei olisi olemassa, atomipommeja ei olisi Ⅱ maailmansodan aikana käytetty pommituksiin lainkaan.

Olisiko niitä siinä tapauksessa todennäköisesti käytetty sotimiseen 1950- ja 1960-lukujen aikana?

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Vee - Marraskuu 05, 2016, 18:18:39

Lainaus käyttäjältä: Hieda no Mukyuu - Marraskuu 05, 2016, 17:32:07

Olisiko niitä siinä tapauksessa todennäköisesti käytetty sotimiseen 1950- ja 1960-lukujen aikana?

Näen idean aika epätodennäköiseksi, mikäli siis puhut ydinaseista etkä yōkaista. Mainitseminasi vuosikymmeninä ydinaseita alkoi olemaan hallussa jo useammalla valtiolla, mikä huomattavasti korkeutti niiden käyttökynnystä. Kylmä sota ja oikeastaan suurvaltojen välinen sota vielä nykypäivinäkin koostuvat muutamaa konfliktia lukuunottamatta aika pitkälti epäsuorasta toiminnasta; pienempien konfliktien eri osapuolten tukemisesta tai talouspoliittisten karenssien kuten kaupparajoitteiden ajamisesta.

Otsikko: Vs: Gensōkyōta tutkimassa
Kirjoitti: Hieda no Mukyuu - Marraskuu 05, 2016, 18:59:22

Ajatukseni ydin (höhe!) onkin siinä, että ensimmäinen käyttökerta olisi liittynyt kylmään sotaan ja mahdollisesti johtanut suurvaltojen välisiin mittavampiin atomipommituksiin.

1940-luvulla ihmisten oli hyvin vaikea käsittää atomipommin räjähdystehoa siihen liittyvistä säteily- ja laskeumariskeistä puhumattakaan. Kun ensimmäiset kunnon ihmiskoetulokset saatiin Japanista maailmansodan loppuvaiheessa, tieto levisi nopeasti ympäri maailmaa. Mitään välitöntä painetta atomipommitusten jatkamiseksi ei silloin ollut. Monien mielestä Yhdysvaltain sotilaallis-poliittiset tavoitteet olisi saavutettu jopa ilman Nagasakin tuhoamista, jonka päätarkoituksena oli enemmänkin toisen pommityypin testaaminen.

Jos atomipommin teho olisi tullut suurelle yleisölle ja poliitikkojen enemmistölle kouraantuntuvalla tavalla selväksi vasta esimerkiksi ensimmäisen pommin pudottua yhdysvaltalaisten YK-sotilaitten niskaan Korean Pjongjangissa marraskuussa 1950, olisi suurvaltojen välistä atomisotaa ja kylmän sodan tulikuumaksi muuttumista voinut arvovaltasyistä olla vaikea estää.

Gensōkyō pelasti Maapallon Ⅲ maailmansodalta.

(Kannanotossasi on myös vinhaa perää. Mitä pitemmälle aika olisi kulunut, sitä enemmän olisi ollut ydinaseita ja niistä julkaistua tutkimustietoa, koeräjäytyskuva-aineistoa ynnä muuta, mikä olisi voinut ehkäistä suursodan puhkeamisen. Toisaalta kannattaa muistaa, että atomisodan partaalla käytiin vielä ainakin vuonna 1962 Kuuban ohjuskriisin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi) yhteydessä.)