Pump.
Taas olen asentanut Lubuntun yhteen vanhaan tietokoneeseen – paitsi että tämä kone ei ole läheskään niin vanha kuin aiemmat arkikäyttöpöytäkoneeni.
Uudenaikaisempi emolevy ei haluaisi olla missään tekemisissä vanhojen hiirteni ja näppäimistöjeni kanssa, vaikka käytän USB-sovitinta. Jos kuitenkin kiinnitän ainoan USB-näppäimistöni toiseen porttiin, niin silloin myös sovittimeen kiinnitetyt PS/2 (http://fi.wikipedia.org/wiki/PS/2-liitin)-näppäimistö ja PS/2-hiiri alkavat toimia moitteettomasti. (Asia on sikäli tärkeä, että en tietääkseni omista yhtään USB-hiirtä enkä haluaisi heittää vanhoja, hyvin toimivia hiiriä pois.) PS/2-laitteitten toiminta jatkuu, vaikka irrotan USB-näppäimistön ja käynnistän koneen uudelleen. Vasta sitten, kun sammutan koneen kokonaan, se unohtaa kykynsä tehdä yhteistyötä noitten vanhojen syöttölaitteitten kanssa. Olisipa hauska tietää, mikä tuon sotkun aiheuttaa. Käsittääkseni vaiva johtuu itse koneesta. Lubuntun käyttöön ottaminen ei vaikuttanut suuntaan eikä toiseen, joskaan aivan varma en ole.
Tässä uudemmassa koneessani on laskentatehoa, muistia ja kiintolevytilaa aivan eri tavalla kuin vanhoissa, ja se kyllä tuntuu esimerkiksi verkon selaamisen luistavuutena. En tosin ole ehtinyt asentaa Flash Playeriä, jonka käyttäminen on aiemmin aiheuttanut roppakaupalla lieviä selainongelmia.
Uusien ohjelmien asentaminen näyttäisi sujuvan aika mukavasti. Linuxissa hienoa on, etteivät ohjelman asentaminen ja käyttöön ottaminen läheskään aina vaadi koneen käynnistämistä uudelleen; sen varaan ei kuitenkaan voi laskea, että minkä tahansa asennuksen voisi hoitaa muun koneenkäytön ohessa.
Suurin tähän mennessä vastaan tullut takaisku on, että Hardinfo 0.5.1 (System profiler/system information and benchmark tool, mitä se kunnolla suomennettuna lieneekään) ei toimi, eiku toimii niin järjettömän hitaasti, ettei siitä ole paljoa iloa. Täytyy katsella, olisiko helppokäyttöistä vaihtoehtoa saatavissa.
***
minua ärsyttää myös se että おう ja おお kirjoitetaan makronilla kuitenkin vain ō. Ai halusit opiskella japania rōmajeilla? No, you don't get to.
Noh, noh. Käytetään Hepburn-järjestelmää siihen, mihin se lähinnä on tarkoitettu: ääntämisohjeitten kirjoittamiseen. Tosin ei se siihenkään ihanteellinen työkalu ole. Eikö olisi järkevää kirjoittaa kaikki pitkinä ääntyvät vokaalit aina pituusmerkkejä käyttäen, jos kerran on tuolle おう → ō -linjalle lähdetty?
***
Tänään uusin pöytätietokoneeni Lubuntuineen kaikkineen on ehtinyt siirtyä testausnurkkauksesta kirjoituspöydälle arkikäyttökoneeksi.
Asentamista odottaa vielä ainakin kunnollinen kuvansieppausohjelma. Scrotilla sain talteen näyttökuvan, jossa komeilee jälleen Marisa Kirisame danmaku-räiskinnän keskellä. (Mietin, uskaltaisiko sen julkaista Ysilaudalla.)
Olen ottanut taas käyttöön näppäinasettelunhallintasovelman (LXPanelin lisäosa Keyboard Layout Handler), niin että voin tarvittaessa vaivattomasti kirjoittaa vaikkapa venäjänkielisiä sanoja kyrillisin kirjaimin.
On tämä aikamoista tykistökeskitystä minulle, vähään tottuneelle. Flash Player on jo asennettuna. Aloin juuri kuunnella Ysilaudan Youtube-upotteesta "Eternal Dream: Mystic Mapleä" ja avasin samalla raskaan Wikipedia-artikkelin "Suomi". Selain toimi niin nopeasti, etten tiennyt sitä edes verkkokaistani puolesta mahdolliseksi. Vanhalla koneella kun olisin avannut rinnalle vielä yhden Flash-animaatioita tai paljon raskaita GIF-animaatioita sisältävän sivun, niin selain olisi kaatunut.
Seuraavaksi pitäisi kokeilla koneen kykyä soittaa musiikki-CD-levyjä. Täytyisi myös järjestää lisää sähköä tähän työpöytänurkkaan, jotta voisin ottaa käyttöön ystäväni hylkäämät vanhat pikkukaiuttimet. Toistaiseksi tyydyn kuulokkeisiin.
Oi miten Mystic Maple oli kaunis! Ysilaudan musiikkisäikeen avaaminen koko komeuteensa käy sentään vähän jo tämänkin tietokoneen voimille.
riisiteltyjä meemidistroja :D
Mainitsiko joku minut? (Work in progress, C-sorsan riisitys on oma haasteensa.)
(https://touhou.fi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2Fx7jFMap.png&hash=67589461212abbf7b555c1c3d24da04a6f2e7048)