Juuri viime viikolla (ennen Bubbon asiapitoista viestiä) olikin päässäni pyörinyt suorastaan korvamatona loistava ilmaus Satanic Siitoinic Hitleric Black Metal.

Voiko olla todellinen misantrooppi, jos Siitoin opetuksineen ei ole jutussa mukana?!

Knoppi; Bathoryn nokkamies Quorthon vetäisi taiteilijanimensä eräästä Siitoimen ruotsinnetusta mustaa magiaa käsittelevästä niteestä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Shandy#Radler
Onko kukaan sekoitellut spriteä ja bisseä keskenään? Kuulin tästä toissapäivänä ensimmäistä kertaa, ei ihmetytä että ennenkuulumatonta tässä lonkeromaassa. Paitsi et Fostersilla on ilmeisesti joku oma varianttinsakin tästä kaupoissa ykkösbissejen vieressä..

Kun alkoholisisältö menee kuitenkin lähes janojuoman puolelle niin pakko kai tässä ohessa mainita juovani Olvin kolmosta.

Lainaus käyttäjältä: Bubbo - Tammikuu 26, 2016, 23:26:28

Maallikon tai kapeakatseisen korvaan atonaalinen/kokosävelasteikkoon/12-säveljärjestelmään/mikrotonaalisuuteen perustuva musiikki saattaa kuulostaa täysin järjettömältä kakofonialta, mutta sitä se ei melkein ikinä ole.
Osittain jopa tieteellisempää ja paremmin rakennettua kuin romantiikan aikakauden överitunteellinen ripuli.

Toki, musiikistahan saattaa löytyä paljonkin merkitysyhteyksiä ja se saattaa olla todella hienosti ja monimutkaisen matemaattisesti rakennettua, mutta jos siitä puuttuu järkevä musikaalinen rakenne (esim. teemat, A-, B-, C-, jne -osat, toisto ja melodia) miten sitä silti voisi kutsua musiikiksi?

Tähän yksittäiseen lausuntoon on pakko inttää sokraattisesti, että miksi? Miksiköhän musiikki edellyttäisi noiden kaavojen toimeenpanemista? Joo, veemäistä (ei se postaaja) tällainen todistustaakan uudelleenpallottelu toiselle, mutta haastamasi määritelmä "musiikki" on vain aika kova vastus. En osaa sanoa mikä on jo historiassamme laajallelevinnein ja universaalein taiteen muoto, mutta musiikki ei sijoitu ainakaan pohjalle, ja senkin tulkintatavat ja ammattikieli vaihtelevat jo alueellisesti niin paljon, että mainitsemasi asiat voi tulkita vain pisarana siinä meressä. Tai toisella tapaa ilmaistuna, jonkinlaisen menneisyydessä vaikuttaneen musiikillisen intelligentsian _rinkirunkkauksena_. Tai jos ei ihan pisarana, niin ainakin vain... vaihtoehtona. Jopa kaksitoistasäveljärjestelmä on vain yksi _vaihtoehto_ tulkita taajuuksia, vaikka epäilemättä suurin osa tämänkin viestin lukijoista, suurin osa (ainakin länsimaiden, mutta en ala käsittelemään nyt mikrotonaalisuutta) ihmisistä yleensäkin, on kuullut vain sen säännönmukaisuuksiin sovitettua musiikkia. Ja kieltämättä kyse on melko rajusta tottumiskysymyksestä. En minäkään korvaisi ko. järjestelmää millään, kun olen tulkinnut vaihtoehtojen olevan mitä ovat.

Wanha.

http://sarastuslehti.com/2014/05/09/kuvitettua-teoriaa/
Lievästi sovellettuna kuvaa mitä ajattelen asiasta.

Pettymys ja turhautuminen eivät ole mitään olemisen default-tiloja, vaikka melko pienellä vaivalla ja huomaamattakin niistä saa kyllä tehtyä itsellensä sellaisen. Tietyt asiat oppii lopulta tekemään ja kokemaan uudestaan ilman menneisyydestä kumpuavia oletuksia ja painolastia, mikäli tarve vaatii ja ne käyvät vakavasti elämää rajoittaviksi. Toivonsa oikeasti täysin menettänyt ihminen kun ei odottaisi enää ikinä mitään muuta merkittävää elämäntapahtumaa kuin kuolemaa ja täten olisikin hengellisessä mielessä jo kuollut.

KC Tiernapoikien siunausta.

Sain töitä. Lyhyeksi, lyhyeksi aikaa, mutta mikäs sen parempaa kuin no ties attached-työsuhde palkkauksella ilman haistapaska-harjoitteluita.

^ Oletko syönyt mitään? Nälkä usein pahentaa palelemista.

Helpotti se omalta osaltaan, mut eivät vitutuksen aiheet toki tähän lopu.