sldgnäLK<ADBGBöakng äöa<zx... Mitäs tänne nyt kirjoittelisin!? Pakkohan sitä nyt lempikirjasarjastansa on puhua ihmisille, jotka siitä jotian ymmärtävätkin.
(taidanpas sitten tästä ottaa hyvän asennon ja kirjoitella vähän jotain)
Tosiaan, tuossa kaksivuotta takaperin olin lueskelemassa hentaita sivustolta WWW.XXXXXX.COM ja sieltä löysin yhden kuvalinkin F/UBW:n elokuvaversioon, joka oli tuolloin vielä tekeillä ja muistin että olin nähnyt tuon oudon haarniskoidun blondin jossain kaverini isoveljen (hullussa) animelle pyhitetyssä huoneessa ja päätin vilkaista wikipediaa tästä mystisestä Fate/Stay Night sarjasta (.. ohoh Fate Zeron 9. jakso tuli valmiiksi. Nyt tulee kiire kirjoittaa tämä oma romaanini) Tällöin olin vielä aivan lastenkengissä animenkatselussani ja kuten silloin tavallista latasin sarjan kuin sarjan ja katsoin sen läpi aika nopeasti. 24 jaksoa viikkoon ei tehnyt silloin vielä tiukkaa. Mutta F/SN oli jotain muuta. Koko sajran katsomiseen meni kolme päivää. Torstaista lauantaihin ja amimalla ahmin koko hiton sarjan läpi. Fatessa oli vain jotain niiin(!) kosmista filosofointia ja actionia, mikä puri minuun kuin hullu rottaa. Katsottuani sarjan sitten läpi ja ihqutettuani sitä kavereille päivän jos kaksikin huomasin, etten muistakkaan sarjasta enään paljoa mitään. Tämä johtui varmaankin siitä, että kärsin tuolloin todella kovasta unettomuudesta ja aloitinkin yleensä Faten katsomisen siinä 6-7 aikoihin aamulla, kun olin nukahtanut kolme neljä tuntia sitten. No pitihän se sarja sitten katsoa uudestaan, paremmalla laadulla ja eri subaajilta. (Huomasin sitten miten paljon minulta jäikin huomioimatta Fatesta ensimmäisellä katselukerralla) Tästä sitten alkoi palava viharakkaussuhde Fate sarjaan. Rakkaus koska ihailen niissä kaikkea ja viha siksi että kun otan läppärin kauniiseen käteen ja aloitan lukemaan jotain Faten kaarta VN:stä, niin siinähän menee helposti neljäkin tuntia ilman että edes katoson kelloa, mitä olen tehnyt tämäkin tekstin kirjoituksen aikan jo kolmesi, eli teen sitä TODELLA paljon.
Fate sarjan visual novellit ovatkin sitten aivan uusi luku. Päätin vain yhtenäpäivänä, melkein heti kun olin kuullu että sarjasta on jonkinlaisia koneelta luettavia kirjoja, (joista tiesin silloin vain että ne ovat yleensä luettavaa pornoa) hommata kyseisen (huom! Tällöin minulle oli totta vain Fate/Stay Night, muista en tiennyt (Noloa)) VN:n ja sen tein. Sitten alkoi lukeminen ja huomasin sen olevan koukuttavampaa kuin mikään toinen kirja ennen tätä tapahtumaa. Sitten meni aikamäärä Y ja olin lukenut F/SN:n Eipä siitä voi mitään muuta sanoa, kuin kuolemisen etsiminen on kivaa ja TYPE-MOON osaa tehdä aivan sukomattoman hyviä kirjoja. Aina silloin tällöin tuli mieleeni ajatus, että "Ei tälläistä VOI kukaan kirjoittaa! EI VAIN VOI!" ja niinhän se onkin. Ei sellaista voi kukaan kirjoittaa, mutta joku Nasu sen silti on tehnyt. F/SN:n jälkeen alkoi loogisesti UBW, mutta se on vieläkin kesken, koska olen todella laiska ja koulussa saan lukea ihan riittävästi. Elokuvan katson aina silloin tällöin ja nyt taitaa olla mittarissa pyöreät 10 katsontakertaa, mikä on yhden enemmän kuin Fate /Stay night sarja, mutta monta kertää vähemmän, kuin muutamat elokuvat mitä olen katsonut ihan simona. Muuuutta... ehkä jos en pyydäkkään tänä jouluna lahjaksi mitään mikä veisi realielämäni aikaa, niin voisin vain lukea ja olla taas ihan papuna kaikesta mitä näen ja kuulen Fate maailmasta ja -ssa.
(pitikö täällä mainita myös jotain hahmoista ja sen sellasita? HOHOHOO!)
Ööh, mitenköhän tmänkin voisi tiivistää pieneen myttyyn, mutta informatiivisestä!?
I LOVE EVERY SINGLE CHARACTER IN THIS SERIE! (+ Saber potenssiin miljuuna) oliskohan noin? Pakko sanoa, että jokainen fatemaailman hahmo oli hän sitten palvelija tai isäntä on mietyttä aina loppuun saakka. Jokaisessa hahmossa on sitä jotain, mikä saa hänet näkymään VN:ssä ja kaikista muista animemaaliman ja muittenkin maailmoiden kuvitteellisista hahmoista (en voi kuvitella että sanoin Saberia kuvitteelliseksi hahmoksi... ei näin) Esimerkiksi Shiroun hahmokehitys VN:ssä oli ihanaa luettavaa näin jälkikäteen kun sitä ajattelen. Terästäkin vahvemmasta aineesta tehty haurasmielinen miehenalku kasvaa tarinassa omia tarpeitansa ymmärtäväksi taistelijaksi, joka ei perusta omaa maailmaansa enään täysin isäpuolensa aatteille, vaan ymmärsi ajatella itse. Jokaisesta hahmosta löytää aina jotain kehuttavaa, vaikkei itse hahmosta aina niin paljoa tykkäisikään ja tämäkin osoittaa mielestäni sen miten TYPE-MOON osaa rakentaa oman maailmansa ja hahmonsa, niin että ne kestävät vaikka minkälaista katsetta ja kriittistä koskettelua. Mutta juu... SABER on paras.
(no nythän tämä homma lähti lentoon? Mitäköhän muuta tässä on)
Kirjoitanas sitten vielä jotain siitä Zerosta, mikä ei ole sarjan nollakohta vaikka niin voisi helposti nimestä kuvitella. Omasta mielestäni sarja on aivan mahvasti tehty, niin käsikirjoituksen, ohjauksen, animoinnin ja ääninäyttely saralla. Kaikki vai nyksinkertaisesti toimii ja missään ei näy mitään valittamisen aihetta. Paitsi ehkä hitusen meissä faneissa. ( vink vin Wyver-raider fankuvat...
) Itsehän en ole lukenut kirjoja, vaikka yritin aloittaa ensimmäistä, mutta se jäi suoraan prologiin. En vain jaksanut lukea, kun en nähnyt mitään muuta kuin tekstiä ja kuulin vain oman heikkohermoisen itseni vapisemassa jännityksestä.
Tässäpä tämä vuodatus sitten olikin, tai ainakin sen ensimmäinen osa. Noh tulipahan suoraan syrämmestä.
PS: Vielä pitää kysyä ihmisten mietteitä Fate/Stay Nighten mangasta? Mitä mieltä olette? Luen sitten niitä läpi ja kommentoin omaa mielipidettäni siihen seuraksi.
(mutta onhan tämä sarja niin miehisestä miehisyydestä tehty, ettei näitä kaikkia miehiä VAIN VOI unohtaa. )
