Gensokyo > Kensokyrön yleinen keskustelu

Touhou-anime?

<< < (2/13) > >>

Archaleorn:
^ Mutkuu se on niiiin kawaiii mooeee : D

Korven_soturi:
Tyyli on vedetty kyl ehk liian moeks....
Edellisessä osassa sentääs jonkinsortin pienimuotoista taistelua oli, mut aika puhe- ja ihmettelypainoseks jää molemmat osat.

Vastatulleen tarkotus kait vaan on antaa faneille jotain purtavaa, vaikkakin melko mautonta sellaista, sitä 3. osaa odotellessa joka valmistuu toivottavasti jokseenkin kireämmällä tahdilla kuin C75-C82.
Positiivinen yllätys et tää jatko-osa nyt ylipäätänsä tuli, hahmojaki olivat lisänneet, kielestä ymmärrän yhtä paljon kuin sika satelliiteista mutta kyllä pelkkää liikkuvaa kuvaaki on mukava katsella :b

yuki_tears:
Jooh ehkä vähän turhan moe, mutta sietää sentään koska touhou. Itsekkin nostan hattua sille että hahmoja on lisätty, mukava nähdä Yuyukoakin kehissä, Yukariakin olis jatkossa kiva nähdä.

MKtsudo:
5/5, maistui sokeri.

Mutta ei jiesus, tätäkö oikeasti sai odottaa kolme vuotta? Hahmoissa on syvyyttä yhtä paljon kuin uimahallin lasten altaassa, eikä toiminnasta saatu aluksi irti yhtikäs mitään, ja sitten kun saatiin, ei siinä ollut edes mitään järkeä. Vesimelonit pfft. Jos halutaan tyhjänpäiväisyyttä, tekisivät sen edes luovasti mallilla IOSYS.

Konseptissa on lähdetty liikaa KyoAni-linjalle, eikä se tällä pelisarjalla toimi. Jollei tuleva(t) osa(t) tästä petraa huomattavasti lisäämällä nyt vaikka olennaisia hahmokemiallisia lähtökohtia - ei, kaikki eivät voi olla kavereita ja jubailla hattaramaailmassa -  kuluttaa Maikaze vain rahaansa.

Teknisestä osaamisesta vielä sekin, että hahmot olivat jäykkiä ja ilmeettömiä. Surullista, koska se entisestään nosti tunnelmaa ainakin omalla kohdallani radiokuunnelman tasolle.

Void:
Näkemykset on näkemyksiä ja makuasioista ei parane väitteleminen.

Fraasit sikseen, tämä tardi tykkää Maikazen linjasta. Piirrostyyli on kakkosjaksossa parantunut ykkösen moepalleroista. Itsekin yllätyin, kun ottivat Eienteinkin väkeä mukaan; tiesin ennen jakson katsomista ainoastaan Hakugyokuroun parivaljakon esiintymisestä.

Meininkiä moni kritisoi, mutta tällaisiahan kokonaisnumeroidut Touhou-pelit ovat, jos danmakuhelvetit otetaan veks: dialogipainotteista salapoliisileikkiä. Itsekin haluaisin joskus hyvin animoitua ja koreografioitua danmakumenoa katsella, mutta toisaalta lähes kaikki fanivideot tarjoavat sitä todennäköisesti eeppisempänä kuin Maikaze pystyisi resursseillaan tuottamaan. Ammattilaisäänetkin kuulostavat mahtavilta, ja vaikka heiltä epäilemättä rajumpikin meno onnistuisi, itse kuulen heitä mieluummin juttelemassa keskenään juonellisista seikoista. Hahmojen luonteet on vedetty hyvin, eikä yksikään juuri kuulosta tönköltä (seikka, joka haittasi ykkösjakson nautintoa).

Maikaze on lähtenyt selvästi vetämään doujin-pelimäistä rykäisyä: tehdään oikea tarina valmiilla ja kaikkien tuntemilla hahmoilla, kuitenkin pysyessä uskollisena alkuperäiselle. Itse nautin danmakutappeluista huomattavasti enemmän, kun tiedän myös syyn niihin. Vertauksena ykkösjakson Reimu vs. Patchouli vesittyi kohdallani ensiksikin sen koreografian puutteen ja lyhyyden vuoksi sekä toiseksi sen vuoksi, että se tuntui alkavan varsin mitättömästä jutusta (flaidaan sua vastaan, koska sun kaveri heitti mua kirjalla). Aivan kuin Maikaze olisi epätoivoisesti yrittänyt sulloa mukaan ainakin yhden danmakutappelun, sillä adhd-fanit ei muuten jaksa katsoa/kiinnostua. Kakkosjakson loppupuolen flaidista sentään on pohjustettu hieman, vaikka tuntuukin alkavan melko tyhjästä. Tosin, tarinallisesti puolet pelien ammushelvettiotteluista olisi voinut välttää edes lyhyellä juttelulla. Eiväthän toehoet ole järjen jättiläisiä, mutta alkeellistakin päättelykykyä on vain mukava katsella.  Moni asia voi mahdollisessa kolmosjaksossa eskaloitua hyvinkin nopeasti eeppiseksi taikatyttöilyksi, jos asiaa viedään tarpeeksi pitkälle.

Tarinallisestihan homma on vielä kaukana tärkeistä otteluista. Jos Touhousta anime halutaan, on otettava se riski, että se on aluksi animemaisen puuduttavaa. Alkuasetelman rakentelu, hahmojen luonteet määrittävä dialogi sekä pienet juonta eteenpäin ajavat seikat harvoin ovat nörttimehuja valuttavaa katseltavaa, mutta tässä tapauksessa on ilahduttavaa, että Maikaze tietää aloittamansa homman haasteellisuuden sekä heille asetetut naurettavan ylimitoitetut odotukset (yleisöltä, josta 98 % katsoo jutut ilmaiseksi tuubin tai NND:n kautta), ja myös yrittävät tehdäkin jaksoista jotain perusrahastusdeeveedeelevyjä suurempaa.

ZUN nimenomaan pelkää, että mahdollinen Touhou-anime muuttaisi sarjan imagoa pelisarjasta animesarjaksi, jonka tyyli poikkeaisi markkinointimiesten painostuksesta huomattavasti lähdemateriaalista. Siksi on erittäin miellyttävää, että hieman haparoivan alkujakson jälkeen Maikaze pölläyttää kakkosjakson, jonka dialogi voisi olla pelistä repäistyä, ja jossa ennen kaikkea on dialogia ennen mahdollisia eeppisiä yhteenottoja. Niin ihmeellisiä kuin lentävien taikatyttöjen värikkäät ilotulitusleikit muinaisjapanilaisessa miljöössä ovatkin, niistä ei yksinään saa sarjaa aikaiseksi.

Edit.
Ja tsudo, tarinan sijoittumista aikajanalla on vaikea määrittää, mutta nähtävästi tässä liikutaan ainakin Kaeizukan jälkeisissä tunnelmissa. Tällöin suurin osa jengistä on toistensa kavereita tai ainakin entisiä vihulaisia, jolloin olisi aika OC, jos he yhtäkkiä rupeaisivat verisesti riitelemään mitättömistä asioista. Maikazen lempeä tarinatyyli tuntuu varsin touhoumaiselta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu