Todellisuus > Off-topic keskustelu

Linuksi-säie

(1/7) > >>

Hieda no Mukyuu:
Tervehdys kaikille nörteille, mutta myös tietokoneilla säätämistä pelkääville ihmisille. Miksei kukaan täällä keskustele Linuxista? Voiko GNU/Linux-käyttöjärjestelmän päälle mitenkään asentaa Tōhō-pelejä?

Tämä purkaus johtuu siitä, että viime päivinä olen käyttänyt tuntikausia ja taas tuntikausia asentaen kaverin hylkäämälle vanhalle pöytätietokoneelle ensin Kubuntua ja sitten Lubuntua. Suurelta osin tarkoituksena oli harjoitella lähitulevaisuuden varalle, mutta verkkokäyttökelpoisesta varatietokoneesta on myös suurta käytännön hyötyä ja iloa.

Kubuntu 11.04:n asennuslevyn lainasin kirjastosta; Lubuntu 12.10:n latasinkin sitten jo Ubuntun apusivustolta ja erinäisten kommellusten jälkeen poltin vanhalle CD-RW:lle. Enpä ollut hoksannut tarkastaa, suostuisiko vanhan koneen CD-asema kirjoittamaan elikkä polttamaan levyjä.

Lyhyitten kokeilujen perusteella Lubuntun LXDE on paljon selkeämpi ja miellyttävämpi käyttöliittymä kuin Kubuntun KDE – erityisesti näin vanhalla laitteella, mutta ihan itsessäänkin. Vanhastaan tunnen eri yhteyksistä monta erilaista Windowsia, Debianin kanssa käytetyn Gnomen ja pari vanhaa Mac OS:ää, ja niitten kokemusten pohjalta KDE:n kanssa sai koko ajan arvailla, miten tuo taikka tämä perusasia hoituu. Ohjelmien jatkuva hidastelu ja kaatuilu eivät auttaneet asiaa. LXDE:n kanssa arvailu on pysynyt aivan siedettävissä mitoissa.

Suomenkielisen käyttäjän oletusnäppäimistöasetteluna oli laajennettu suomalainen (SFS 5966). Tämä on historiallinen hetki: muistaakseni ensi kertaa eläissäni kirjoitan tietokoneella sellaisia sanoja kuin Tōhō tai Hirošima ilman ALT-koodeja tai kopioimisia.

Ubuntu, helppo ratkaisu? Ongelmiin vastaukset kätevästi Linux-foorumeilta? Katin kontit. Olen itkenyt verta ja hikoillut kyyneliä, ja vaikka verkon selaaminen nyt sujuukin hyvin, niin tämä on vasta uuden aikakauden alku. Ymmärrän entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eivät suostu ostamaan tietokonetta, ellei siinä ole valmiiksi asennettua Windowsia. Lubuntu-lysti on kuitenkin pelkässä rahassa mitattuna ilmaista ja (käsittääkseni, toistaiseksi) tietoturvallisempaa kuin Microsoftin kumartaminen.

Jakakaapa muutkin kokemuksianne eri GNU/Linux-jakeluista ja -versioista. Jos joku haluaa ilmoittautua ilmaiseksi mikrotukihenkilöksi, niin sekin käy. Tarjoan mielelläni joskus kaakaota tai sušia hyväntahtoiselle ihmiselle.

Jerzu:
3 kertaa olen Ubuntua kokeillut, aina eri versio ja ihan hyvin ne on toiminut mutta joka kerta kiinnostus hävinny kun jotain on halunu pelaa niin takas wintoosan puolelle on palattu.

Beardmaster:
sanon rehellisen mielipiteen linuxista. aivan hirveetä paskaa. 3 vuotta amiksessa jouduttii niiden kaa pelleilee aina sillon tällön. kyllä tuli tutuks ubuntu,xubuntu,kubuntu,suse. piti tehä lopputyö ubuntulla. kukaa ei saanu toimimaa koska paska käyttis

Hagane productio:
Itse olen kyseisen käyttiksen/käyttiksien kanssa neutraali, kun en ole vielä joutunut käyttämään moista.... Vaikuttaa sentäs hieman mukavemmalta kuin Macien SnowLeopardit sun muut paskat.

Ps. Miten nuo O -kirjaimet viiva päällä oikein tehdään? Olen aina miettinyt moista ja copypastettaminen vituttaa ja Ô -merkki taas ajaa samaa asiaa suurinpiirtein, mutta son ruma :C

Hieda no Mukyuu:
Tämä viesti vastaa Haganen jälkikirjoitukseen ja menee kokonaan ohi aiheen.

Laajennetun suomalaisen näppäimistön ominaisuuksia selittää suomenkielisen Wikipedian artikkeli SFS 5966.

Pituusmerkin eli makronin saa laajennetusta suomalaisesta näppäinyhdistelmällä vaihto + alt gr + ¨. Kun yhdistelmän jälkeen painaa vokaalinäppäintä, pitäisi näytölle ilmestyä vokaalikirjain, jonka päällä pituusmerkki on – esimerkiksi ō. ¨-näppäin sijaitsee tavallisessa ruotsalais-suomalaisessa näppäimistössä välittömästi Å:n oikealla puolella, ja tavallisesti siihen on painettu merkit ¨ (alavasemmalla), ˆ (ylävasemmalla) ja ~ (alaoikealla). ¯ on siis ikään kuin lisätty täyttämään se näppäimen tyhjä ylänurkka.

Kaikissa käyttöjärjestelmissä laajennetun suomalaisen näppäimistöasettelun valitseminen ei ole mahdollista. Nykyään useimmilla pystyy kuitenkin lukemaan ongelmitta vaikka sivua Tōhoku, mikä merkitsee sitä, että itse ō-kirjainta (Unicode 014D, HTML &#333) tuetaan. Sen tuottaminen on mahdollista kopioimalla valmiista tekstistä tai merkistöohjelmasta (esim. Windowsin Merkistö, Character Map) tai mahdollisesti alt-koodilla, joka on näköjään alt + 0333. Macintosh-tietokoneissa on omat merkistöhassutuksensa, mutta niistä olen unohtanut senkin vähän, minkä joskus tiesin.

Japania kirjoitettaessa ō ja ô ovat periaatteessa sama asia. En tosin muista, ketkä suosittelevat ô:n käyttöä. Tärkeintä on, että jos haluaa kirjoittaa selkeää ja vakuuttavaa tekstiä, niin ei kirjoita vahingossa sekaisin Touhou, Toho, Tōhō ja Tôhô, vaan tekee itselleen selväksi, mitä käytäntöä haluaa noudattaa. (Tööhöö on erittäin suositeltava käytäntö.)

Tätä kirjoittaessani löysin sivun, joka osoittaa, että joku rakastaa tarkemerkkejä vielä enemmän kuin minä. Sivullla on muun muassa alt- ja Unicode-koodit kaikille japanin (rōmaji) ja suomen kirjoittamiseen tarvittaville kirjaimille, jotka eivät sisälly vanhaan ASCII-merkistöön.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu