Noniin, nyt on taas pari peliä löytynyt internetsien syövereistä, joten kirjataas molemmista pienet katsaukset.
Ensimmäisenä vuorossa:
東方斑桜 (MadaraZakura) En kyllä ole varma noista nimistä, mutta näin ne oli tiedostoina nimetty.
Tässä se nyt sitten on. Ikaruga Yuyuko. ...paitsi että kyseessä on vasta trial-versio. Balls...
Mutta sehän ei vielä haittaa, sillä vaikeustasoa tuntuu olevan sen verran enemmän perus touhouhun verrattuna, että ensimmäinenkin kenttä tuotti melkoisia vaikeuksia, mutta kyllä se läpi meni. Kenttiä on siis trialissa ainakin kaksi
Mutta niin, Ikarugaa pelanneille edessä tuskin on mitään yllättävää. Yuyukolla on kaksi eri väriä, jotka vaihtuvat napin painalluksesta ja värit ovat immuuneja saman värisille ammuksille. Vihollisilla näin ei kuitenkaan ole, mutta kannattaa pitää mielessä, että vastakkainen väri tekee vihollisille kumminkin tujummin vahinkoa. Kuollessaan viholliset tiputtavat kirsikkapuun kukkien terälehti, jotka kerääntyvät automaattisesti ja toimivat power uppeina sen väriselle Yuyukolle, joka ne kerää. Eri väreillä on siis omat power-mittarinsa.
Jotta homma ei olisi liian helppoa, on peliin lisätty muutamia koukkuja. Vihollisiin törmääminen on tappavaa, vastaan tulee objekteja joita ei voi tuhota, vihollisia tulee ruudulle joka suunnasta, laserit työntävät pelaajaa ja mikä oleellisinta, Yuyuko voi ampua eteen- tai taaksepäin. Eli Yuyukon värien vaihtamisen lisäksi päästään vaihtamaan ampumasuuntaakin.
Peliä helpottamassa on pommeja, tai ehkä tarkemmin katsottuna pommi, jonka täytyy latautua käyttämisen jälkeen. Immuniteettia pommi ei tarjoa, mutta teho on tyydyttävä.
Kokonaisuudessaan mukavalta vaikuttava peli, vaikka onkin turhan haastava tällaiselle minunlaiselleni rähmäkäpälälle.
Toisena pelinä meillä on
天壌のテンペスト Suppression by Celestial. Lullaby for GaiaTässä on meillä Tenshin tähdittämä perinteinen sivuttain rullaava mätkintä-tasohyppely Castlevanian hengessä. Juostaan vasemmalta oikealle, ammutaan tai mätkitään hengiltä kaikki mitä eteen tulee ja lopulta mätsätään paikallista bossia vastaan. Perussettiä siis.
Combatista sanottakoon, että vaikka ammustyyppien ja spellcardien vaihtelua löytyy kiitettävästi, on mätkiminen paikoitellen puuduttavaa, sillä useimmat viholliset kuolevat nopeasti ja vihollisvalikoimakaan ei päätä huimaa. Mukavaa vaihtelua tuovat kuitenkin bossit, jotka ovat kuin suoraan IaMP:sta, SWR:stä tahi Hisousta portattuja. Bossit käyttävät spellcardeja ja Tenshin on murjottava vastustajiaan spell breakkiin ja siitä sitten hengettömäksi.
Musiikki on menevää, combat sujuvaa ja tunnelma koukuttavaa. Voin suositella, vaikkei maistu salami.
PS. Mikäs on foorumin kanta piratismin kannustamiseen? Saako tänne postata latauslinkkejä, vai jätetäänkö pelejä kokeilemaan halukkaat etsimään omat linkkinsä?