Olisiko Hisoutensokun kääntämättä jättäminen mitään, kyseessä on kuitenkin erisnimi.
Itse olisin varmaan päätynyt jättämään sen kääntämättä (
huomatkaa tosin Haganolin huomautus), mutta silti olisi hienoa ja tarpeellista seuloa ja yrittää ymmärtää kaikkia niitä sanoja ja merkityksiä, joitten ansiosta engl.kiel. Wikipediassa lukee:
Touhou Hisōtensoku ~ Chōdokyū Ginyoru no Nazo wo Oe (東方非想天則 ～ 超弩級ギニョルの謎を追え lit. "Lacking Perception of the Rule of Heaven in the East: Chase the Enigma of the Superdreadnought Guignol")
Mutta pelien nimiähän ei kuitenkaan oikeasti lähdettäisi kääntämään, eihän?
Minun mielestäni tämä jos jokin on makuasia. Suomessa on pitkä perinne, jonka mukaan kaunokirjallisten teosten otsikot käännetään lähes aina ja klassisten sävellysten ynnä kuvataideteosten nimet hyvin usein – ja toisaalta esimerkiksi uusien kevyen musiikin kappaleitten (edes instrumentaalien) nimiä ei. Elokuvien nimet on hyvin usein käännetty, mutta ei välttämättä kovin tasokkaasti. Kiire pilaa monet hyvät asiat auringon alla.
Oman makuni mukaan asettaisin tavoitteeksi, että jos yhteisö kykenee luomaan kaikkien tai lähes kaikkien Tōhō-pelien nimille oikeasti hyvin toimivat, perinpohjaisesti mietityt suomennokset, niin ne otetaan käyttöön. Jos ei, niin käytetään mieluummin alkukielisiä.
Also [sic 
], suomen kielessä emme kapitalisoi tittelien ensimmäistä kirjainta ellei sellainen satu lauseen alkuun. [Jne.]
Näin on ja tätä kannatan. (Kylläkin esimerkiksi Helsingin Sanomat -niminen vaatimaton roskalehti ryhtyi tietääkseni rikkomaan tätä sääntöä jo kauan ennen kuin englannin kieli valtasi maamme – mahdollisesti jo ennen kuin koko sääntöä oli ehditty keksiä. Saksalla saattoi olla osuutta asiaan.)
Huomattakoon, että
itä ~
Itä voi olla joko yleisnimi tai erisnimi, vrt.
pohjola ~
Pohjola.
Usein tulee vierastettua suomen kielisiä käännöksiä joidenkin asioiden kohdalla, mutta kai sitten Töhö on jotenkin meidän kieleemme sopiva kun ei omaan korvaan kuulosta pahalta.
Olen edelleen sitä mieltä, että jos suomennosta joutuu vierastamaan, niin yleensä se johtuu siitä, että suomennos on huono. Poikkeuksia toki on. Jos käännöstä varten esimerkiksi joudutaan luomaan kokonaan uusia suomen sanoja, niin ne tuppaavat alkuun herättämään vierastusta, vaikka olisivatkin kelvollisia.
Köh köhh, huispatako vai eikö huispata?
PS. Tykästyin Kensokyrö-termiin niin paljon, että päätin laittaa sen noihin käännöksiin. Jos tämä kuitenkin joitakuita haittaa paljolti, voin toki vaihtaa sinne takaisin vanhan kunnon Gensokyon.
Rakastan
Kensokyröä ja olen todella ylpeä siitä, että suomalainen fanikunta on ZUNin satumaalle moisen lempinimen kehittänyt ja vakiinnuttanut. En kuitenkaan suosittelisi sen käyttämistä alkuteosten vakavamielisissä käännöksissä. Tyylillinen yhtenäisyys särkyy.
Tai no jaa, ehkä juuri ja juuri siinä tapauksessa, että
Alice lokalisoidaan
Liisaksi,
Cirno Sirkuksi,
Sanae Santuksi jne.
Ulkomaailma taitaa myös olla erisnimi?
Hyvä kysymys! Samantyyppiset sanat
ulkomaat ja
ulkoavaruus eivät ole erisnimiä, mutta toisaalta voidaan ajatella gensōkyōlaisten jakavan Maapallon pinta-alueet muutamaan pääosaan, joilla on erisnimet:
Gensōkyō,
Ulkomaailma ja
Higan. Tätä voisi verrata meidän kulttuurimme käyttämään vanhahtavaan maantieteelliseen jakoon, joka myös käyttää yleisnimiltä kuulostavia erisnimiä:
Vanha manner (= Euraasia ja Afrikka),
Uusi manner (= Amerikat),
Uusin manner (= Australia) ja
Etelämanner (= Antarktis).
Yuyukon huomautukset olivat mielestäni hyviä, ja hyvä oli myös tapa, jolla Ninjakeisari hyödynsi niitä.
On syytä muistaa, että tässä on tehty valtava työ yksin, muitten arjen velvollisuuksien ohessa ja ilmaiseksi. Vaikka suomennoksia olisi vääntänyt kolmen asiantuntijan ryhmä tuntipalkalla viikkojen tai kuukausien ajan, niin melko varmasti silloinkin työn tuloksesta löydettäisiin huomautettavaa.
On käsittämättömän hienoa, että meidän pienessä kotimaisessa Tōhō-fandomissamme voi tapahtua jotakin tällaista.
