Suika sanoi että Japanissa ei olisi poliittisia ääriryhmiä tai järjestäytynyttä rikollisuutta -- tuo on mielestäni hieman mutkien oikomista.
Tuota... Tässä säikeessä on heittelehditty sen verran reilusti, että välillä ei tiedä, lasketaanko sarkasmin
tasoja vai
potensseja. Minulla joka tapauksessa on pitkään ollut se käsitys, että yakuza on yksi koko maailman tunnetuimmista mafiajärjestelmistä (haha,
tsekatkaa tää kohta!).
Kun yakuza lahtaa vaikkapa kilpailevan syndikaatin pikkupomon (Pohjois-Koreasta salakuljetetulla laittomalla tuliaseella) hän ilmoittautuu aseen kanssa poliisiasemalle, tunnustaa rikoksen ja menee suosiolla vankilaan vuosiksi. Hänelle on kunniakysymys että asia hoidetaan näin.
Nyt olen pakotettu kysymään, millä todellisuuden tai sarkasmin tasolla tässä liikuttiin. Tiedän yakuzasta oikeasti vähän, ja osa tiedoistanikin on keskenään ristiriitaisia.
Tokion sariinikaasuiskun sen sijaan kyllä muistin, ja senkin, että taustalla oli jonkinlainen hihhulijärjestö. Japanilaisista toisen maailmansodan jälkeisistä äärijärjestöistä mainitsisin myös äärivasemmistolaisen Nihon sekigunin (Japanin punainen armeijakunta) ja äärioikeistolaisen Tatenokain. Tosin molempien aktiivijäsenmäärä jäi käsittääkseni niin pieneksi, että eiköhän Suomessakin olisi samaan aikaan ollut vastaavat, jos maamme väkiluku olisi ollut useita kymmeniä miljoonia.
– – Suomessa 80-luvulla – – aseluvat sai huomattavasti nykyistä helpommalla.
Kiväärien osalta asia varmastikin oli näin, mutta entäpä pistoolit?
Olen kuullut vanhemman polven maalaisihmisten (muistaakseni ainakin opettajien) puhuvan, että eihän pistooleja ollut kuin joittenkin harvojen ammattiryhmien edustajilla ja että pistooliluvan myöntäminen oli äärimmäisen harvinaista. Ajatuksena oli käsittääkseni, että helposti vaatteitten sisään tai kassiin kätkettävät tuliaseet eivät ollenkaan kuuluneet suomalaiseen elämänmuotoon – poikkeuksena tietysti laittomat sotamuistot, joita moni perhe säilytteli ullakolla.
Miten yleisiä pistoolit todellisuudessa olivat? Sekoittivatko mainitsemani puhujat pistoolin ja taskuaseen käsitteet, koska heidän tuttavapiireissään käytettiin lähinnä haulikoita, hirvikiväärejä ja harjoitteluun pienoiskiväärejä?
»Vuonna 1946 [ampuma-ase]asetukseen lisättiin kohta, jolla taskuaseen tai sotilasaseen sai myöntää vain, jos ase oli viran, toimen tai ammatin vuoksi välttämätön.» (Suomenkielinen Wikipedia, artikkeli
Aselupa.)