1
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Filosofian maisteri Lasse Hämäläinen väittelee suomen kielen alalla Helsingin yliopistossa lauantaina 8.6.2019 klo 12 tutkimuksellaan »Nimet verkossa – Tutkimus verkkoyhteisöjen käyttäjänimistä ja virtuaalisen minigolfpelin radannimistä». Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori Unni Leino Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Terhi Ainiala.
Paikka on Metsätalon sali 1 (Unioninkatu 40, Fabianinkatu 39). Väitöskirja on sähköisenä luettavissa osoitteessa https://ethesis.helsinki.fi/ noin viikkoa ennen väitöstä.
Tuli vihdoin aloitettu Taru Sormusten Herrasta ja sitä luettu nelisenkymmentä sivua.
Sormusten herrasta pieni havainto: Kun luin teoksen ensi kertaa lapsena, nautin ylivoimaisesti eniten toisen ja kolmannen kirjan eeppisistä seikkailuvaiheista, joissa ahdistavat sormusvarjot tai Mordorin välitön uhka eivät olleet paljoakaan läsnä. Alun arkiselta maistuneen Konnun-kuvauksen luin tunnollisesti mutta väkisin, ajatellen, että tarjoaahan se sentään taustaa hahmoille ja kokonaisuudelle. Mieluummin varmaan olisin lukenut vaikka Minas Tirithin tai Rautapihan arjesta. Nykyään lueskellessani taas nautin ensimmäisen kirjan ensimmäisistä luvuista jopa enemmän kuin Rivendellin ja Emyn Muilin välille sijoittuvista seikkailuista.
Ollessani kiinni Sormusten herran yksityiskohdissa ymmärrän kyllä, mistä muutoksessa on kysymys. Etäämmältä katsellen ja lapsuuttani muistellen ero tuntuu uskomattomalta. Samaa luokkaa olisi, jos jonakin päivänä huomaisin syöväni kaurapuuroa mieluummin kuin jauhelihapitsaa.
Olen itseasiassa melko tyytyväinen siihen että luen kirjan nyt enkä nuorempana sillä en olisi välttämättä osannut silloin arvostaa kirjaa samalla tavalla.
Aina olen saanut kuulla kirjan alun olevan pitkästyttävä mutta itse olen viihtynyt Konnun maalaismaisemassa oikein hyvin. Alun kerrontatyyli, Hobittitrivian syöttäminen ja maailmanrakennus käy omaan makuuni oikein osuvasti.
Takaraivossani oli myös aluksi pieni toive saada elokuvat epänähdyiksi sillä koen niiden rajoittavan mielikuvitustani jollain tasolla. Esim. Frodo ei vaan voi näyttää keneltäkään muulta kuin Elijah Woodilta. Pitemmälle luettaessa ja maailman laajentuessa jo Bukinmaalle tultaessa kauas elokuvien ulkopuolelle tämä ongelmantynkä alkaa jo helpottaa.
Tomppa Bombadil ei oo leffaversiossa. Konnusta Rivendeliin on ittellä ollu aina suosikkipätkä kirjasarjassa. Leffassa tää pätkä jäi aika olemattomaksi.
Bombadilia on moni fani pitänyt suurena ongelmana, joten en ihmettele, että hänet jätettiin elokuvasta pois.
Oma suhteeni vanhaan Tomiin on ristiriitainen. Minusta on tavattoman viehättävää, että J. R. R. otti mukaanSpoiler (click to show/hide)
Toisaalta se, miten pitkät selittelyt koko hahmon olemassaolo vaatii Rivendellissä, on mielestäni räikein merkki kesken kirjoitustyön tapahtuneesta muutoksesta – siitä, miten kustantajan tilaama »Hobitti II» muuttui »Sormusten Herraksi» ja itse »Hobitti» uuden seikkailuromaanin vaatimattomaksi esiosaksi (prequel).
Olisi hauskaa päästää tutustumaan »Hobitin» ensimmäiseen julkaistuun versioon, jossa mukana on kuulemma konnavahtien sijasta poliisimiehiä ja ruokapöytään katettuina pikkelssin sijasta säilöttyjä tomaatteja.
Onko kyseessä Tove Janssonin kuvittama vuoden 1973 Risto Pitkäsen käännös Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin, jossa Kalpa Kassinen kohtaa Usvavuorilla Kulpsinin, jolta vie sormuksen? Jossain alakoulun lukukirjassa oli maistiaisia eri nuortenkirjoista, ja siinä törmäsin tähän nykykäännökseen tottumattomalle erikoiseen, mutta sinänsä taidokkaaseen suomiversioon.
Vai onko kyseessä siis oikein Tolkienin kynäilemä raakaversio, joka myöhemmin julkaistiin meille tuttuna teoksena The Hobbit or There and Back Again?
Tuollaisesta versiosta [so. »Lohikäärmevuoresta»] en ollut kuullutkaan, tai ehkä olin ja sittemmin unohtanut tyystin.
Oli miten oli haluan sen.
Edit: Haluamiseni rajoittui juuri huomattavasti: Huh hintaa
Touhou kuvia olis kans kiva nähdä. Onhan tää sivusto sentään jollain tapaa töhöön liittyvä.
Kuvalautakin meiltä löytyy, mutta ei siellä taida nykyään liikkua kuin muutama töhöä harrastava herrasmies, jos edes heitä.