Mitä, täällä on tämmöinen ketju, mutta kukaan ei ole vielä postannut mitään itse pelistä? Asia täytyy korjata!
Olen tähän mennessä pelannut Lillyn, Shizunen ja Emin, ja nyt on kesken Rin. Hanakon jätän viimeiseksi, koska saan tuolla reitillä ihan varmasti yliannostuksen söpöyttä ja iiiih!
En nyt jaksa tarkemmin alkaa erittelemään, joten seuraavassa spoilaavia ja ehkä vähemmänkin spoilaavia mielipiteitä tähänastisesta:
(Tarkastelkaa omalla vastuullanne, jos ette ole vielä pelanneet kyseisiä reittejä läpi.)
Lillyn reitti on tuntunut tähän mennessä pelaamistani juoneltaan yhtenäisimmältä, selkeimmältä ja ehkä kokonaisuutena parhaiten käsitellyltä. Rauhalliset teehetket Lillyn ja Hanakon kanssa olivat täyttä ihanuutta, ja reissu kesämökille oli sekin todella hyvin kirjoitettu. Hisaon, Lillyn ja Hanakon muodostama idyllinen perhe! <3 Osasin kylläkin aavistaa tuon kävelyn aikana sattuvan sydänkohtauksen pelottavan tarkasti... Reitin loppuratkaisut tulivat kuitenkin ehkä hieman puskista, varsinkin se miten Lilly olikin yhtäkkiä siellä sairaalassa Hisaon herätessä. No, oli se loppu kuitenkin ihan söpö ja sai tippoja linssiin.
Shizunen reitti oli minulle suuri pettymys, koska suhdetta Shizunen kanssa käsiteltiin niin vähän verrattuna siihen, miten paljon romanssijuttuja Lillyn kanssa oli. Hahmokehitystä oli myös aika vähän ja tämä jäi harmittamaan, koska Shizune on yksi KS:n mielenkiintoisimpia hahmoja ainakin minun mielestäni. Mishan alituinen läsnäolo ja lopulta tuo riita hänen kanssaan ärsyttivät minua kovasti. Jotenkin Shizunen isä (lolwut mikä hahmo) ja pikkuveli tuntuivat ihan turhilta, koska ei heillä ollut lopulta mitään merkitystä juonen kannalta. Olisi ollut hienoa, jos Shizunen ja perheen välistä kielimuuria olisi käsitelty enemmän kuin vain mainintana, tai jos vaikka pikkuveli olisi oppinut viittomakieltä tai jotain. Hyvä juonenkäänne jätettiin ihan käyttämättä.
Lyhythiuksinen Misha näyttää ihan vammaiselta (heh), yök. (Mutta sydänpinni paransi asiaa edes hieman.)
Parasta tässä reitissä oli ehkä se, kun Hisao oppii viittomakieltä ja ihan Act II:n alussa puhuu ensimmäisiä kertoja Shizunen kanssa suoraan. <3
Reitin bad end oli aika masentava, erityisesti kun sen vuoksi kun Hisaon antama kissapehmolelu kurkistaa portailla masentuneena istuvan Shizunen laukusta muistutuksena paremmista ajoista... Mutta tämä loppu oli mielestäni todella helppo välttää. Ei minua ainakaan kiinnostanut pätkänkään vertaa alkaa pelehtimään Mishan kanssa. Kyseinen kohtaus oli tooodella epämukava ja muutenkin kömpelö kun ottaa huomioon Mishan seksuaalisen suuntautumisen...
Minulla ei Act I-demon perusteella ollut oikeastaan minkäänmoisia odotuksia tämän reitin suhteen, joten yllätyin positiivisesti montakin kertaa tämän reitin aikana. Emi osoittautui lopulta ihan siedettäväksi hahmoksi, jolla on mukava äiti
Suhteen vatvominen edestakaisin otti minuakin päähän. Isä-jutun vatvominen noinkin tarkkaan tuntui myös aika turhalta, mutta ilmeisesti Hisao ei vain osannut vetää johtopäätöstä hänen kuolemastaan. Tai siitä, että Kenji oli se salaperäinen kirjavaras, kuinka yllättävää! Tällä reitillä en päätynyt bad endiin kertaakaan, enkä jaksanut varta vasten lähteä sellaista etsimäänkään.
...eli Manly Picnic -reitti, yksi pelin parhaista kohtauksista. Yritin päätyä Rinin reitille, mutta ilmeisesti valitsin jossain väärin. Tämä lopetus oli kyllä ehdottomasti lukemisen arvoinen!
Kenji on muutenkin hieno hahmo. Joka ikisessä reitissä kaiken pahan alku ja juuri on juuri se tyttö, jonka kanssa Hisao alkaa seurustelemaan... paitsi Rinin tapauksessa, jossa puolisokea Kenji vain luulee tätä pojaksi ja kutsuu salaseuransa jäseneksi. Kenjin kohtaukset saavat minut yleensä aina vähintäänkin hymähtelemään, välillä oikein repeilemään naurusta. Hieno mies!
Minun ei oikeastaan pitänyt tänään aloittaa pelaamaan Rinin reittiä (olisi pitänyt siivota, käydä kirjastossa, kirjoittaa esseetä ja vaikka mitä), mutta jostain syystä olen jumittanut tässä jo useamman tunnin pohtimassa mm. pilviä, outoja sanavalintoja ja taiteen syvintä olemusta.
Tämän reitin lukeminen on ollut todella raskasta. Rinin ajatusmaailma on niin outo, kaukainen ja minulle käsittämätön, että siihen alkaa turhautua aivan kuten Hisaokin. Välillä hänen repliikkinsä ovat yllättävän syvällisiä, välillä taas täysin käsittämättömiä (heh). Alkaa väkisinkin vaivaamaan, että mitä tämän tytön päässä oikein liikkuu (vai liikkuuko?), vastaako hän koskaan Hisaon tunteisiin? Kuinka hän tarkastelee maailmaa?
Rin on ollut tähän mennessä minua eniten tunteellisesti koskettava reitti. Välillä täysin yllättäen tulevat sanavalinnat saavat nauramaan kippurassa, välillä eksistentiaalinen pohdinta sekä asioiden sanoiksi pukemisen ja jopa olemassa olemisen vaikeus ovat saaneet minut ihan ahdistumaan tai lähes kyyneliin. Tältä päivältä pelaaminen saa kuitenkin jäädä, sillä bad end johon päädyin oli niin masentava, että on välttämätöntä pitää taukoa. Toivottavasti seuraavaksi löytyisi jotain iloisempaa :3
Niin, ja pidän myös todella paljon Hisaosta päähenkilönä. Hänellä on oma selkeä persoonansa (ei jää naamattomaksi Miespuoliseksi Protagonistiksi, joka vain kaataa naiset sänkyyn), paljon sarkastisia kommentteja sekä sujuvaa hahmokehitystä.
Tämän jälkeen on kyllä suuri tuska ja vaiva palata lukemaan Tsukihimeä ja Fate/Stay Nightia...
Mitäs mietteitä muilla?