Aurinko on polttanut ihon tomaatin punaiseksi, jalat on rakoilla, eksyksissä on oltu monta kertaa ja bambit on purru mutta hengissä vielä ollaan
No tässä on raportti Kiotosta jos jotain kiinnostaa ja samalla tulee
hyviä matka vinkkejä niille jotka suunnittelee Japanin matkaa.
Viime kesänä kävin Tokiossa ja nyt päätin sitten kokeilla Kiotoa. Kiotossa ei ole lentokenttää joten ensimmäinen pysäkki oli Osaka (Kansai International Airport).
Finnairin kone saapui Osakaan tunnin myöhässä pienen vian vuoksi. Koneen vessoissa oli jotain häikää ja ne piti korjata ennen kuin päästiin matkaan...
Turvatarkastuksessa Osakassa joutui sitten odottamaan aika kauan... Edellä kun oli iso lauma Korealaisia turisteja. No sitten kun siitä selvittii marssin suoraa JR Westin lipputoimistoon ostamaan ICOCA & meno paluu HARUKA lipun. Airport Express Haruka on juna joka kulkee Kansai lentokentän ja Kyoton välillä ja ICOCA on kortti joka kelpaa Kansain alueella metroissa, junissa, kaupoissa kuten esim. Family Mart, 7 Eleven ja niillä voi ostaa myös juomia automaatista. Kioton bussit on poikkeus. Niissä ICOCA ei käy.
Kioton asemalle saavuttaessa on pallo hukassa ensimmäisen kerran. Ei ollut mitään tietoa minne päin pitäisi mennä ja mikä uloskäynti pitäisi valita. Kioton asema on valtava rakennus, se on 70 metriä korkea ja puolikilometriä pitkä... Kerroksia on 11. Sinne on helppo eksyä. Sitten kun oikea uloskäynti oli löytynyt oli aika etsiä hotelli. Hotelli oli sen verran korkea rakennus että se löytyi onneksi yllättävänkin helposti. Kioton aseman katolta sen olisi nähnyt jos olisin tajunnut kiivetä sinne
Ensimmäinen päivä oli suurin piirtein siinä.. Hieman tuli kierrettyä paikkoja hotellin lähellä mutta kauenmas en mennyt. voimat oli loppu matkustamisen takia. aika-ero haittasi ja lentokoneessa oli mahdoton nukkua.
Hotellihuoneen valot ei toimi jos avainta ei laita tuohon reikään!
vessanpytyssä on muutama nappula. joissan malleissa saattaa olla kymmenenki painiketta ja voi kuunnella vaikka musiikkia samalla kun on paskalla..
Juomissa on valinnan varaa. Automaatteja on joka kulmassa ja kaikissa on erinlainen valikoima.
---------------------------
Toinen päivä lähti käyntiin Kioton asemalta. Menin lähimpään kahvilaan ja tilansin aamiaisen. Kalleinmatkin aamiaiset on noin 580 - 680 yeniä eli noin 4€ - 4,70€.
Kaikki ruoat näyttää ja maistuu hyvältä.
tässä on yksi esimerkki aamiaisesta
No aamiaisen jälkeen menin bussipysäkille koska tarkoitukseni oli vierailla Nijõn linnassa.
Samalla saa opetella miten Kioton bussit toimii. Busseihin mennään sisään takaovesta ja sitten vaan istumaan jos löytyy vapaita paikkoja. Kun poistutaan niin mennään etuovesta ja samalla maksetaan ja sen pitää olla tasaraha. Hinta on tällä hetkellä 230 yeniä aikuiselta ja 120 lapselta. Kannattaa melkein katella se tasaraha etukäteen valmiiksi ja jos ei löydy tasarahaa niin kuskin vieressä on automaatti joka vaihtaa isommat kolikot tai setelit pienemmäksi. Sitten on niitä toisenlaisia busseja jossa hinta muuttuu kun matkustaa vähän kauemmas.
Kun Nijõn linna oli käyty läpi oli tarkoitus kävellä Kinkakujin (Kultainen Paviljonki) luokse. Matkaa ei pitänyt olla kovin montaa kilometriä, mutta aikaa vierähti ainakin 3 tuntia kun suuntavaisto petti pahemman kerran. Kävelin aluksi varmaan 500m - 1km ihan väärään suuntaan. Ja senkin jälkeen oli ongelmia löytää sinne.
Kun kultaisen paviljoki oli nähty päätin kävellä lähellä sijaitsevaan Ryōan-jin temppeliin. Ryōan-jin kuuluisassa zen-puutarhassa on 15 kiveä, joista vain 14 näkyy yhtä aikaa riippumatta siitä, mistä suunnasta niitä katsoo. Kerrotaan, että vain se, joka on saavuttanut satorin, voi nähdä kaikki 15 yhtä aikaa.
Aikaa oli tämänkin jälkeen vielä sen verran joten hyppäsin taksiin Ryõan-jin luona ja jatkoin matkaa Arashiyaman ja Saganon alueelle. Taksikyydin hinta oli vajaa 2500 yeniä, ei paha. Taksista jäin pois Tenryū-jin temppelin vieressä. Temppelissä en käynyt sisällä vaan menin suoraan läheiseen bambumetsään. Saganon bambumetsä on aika huikea näky. Kuin suoraan hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme elokuvasta. Lopulta päädyin jonnekkin Kioton laitamille... Missään ei näkynyt ketään ja tuli mieleen, että mitenkähän pääsen takaisin hotellille. Samaa reittiä en olisi jaksanut enää kävellä takaisin.
No jatkoin matkaa jotain isompaa tietä pitkin ja lopulta tuli joitain bussipysäkkejä vastaan. Kaikissa niissä oli oudot lähtö ja päätepysäkit. En ollut kuullutkaan niistä aikaisemmin ja välipysäkeistä ei ollut mitään tietoa mitä ne on. Ainoastaan lähtö ja päätepysäkkien nimet oli kirjoitettu englanniksi. Lopulta päätin vain hypätä vain summassa ensimmäiseen bussiin.. Bussi johon menin oli matkalla Shijo-Karasumaan, no sinne sitten. Piti vain toivoa, että Shijo-Karasumasta pääsee helposti takaisin Kioton asemalle. No hyvin siinä lopulta kävi. Shijo-Karasumasta oli hyvät kulkuyhteydet joka paikkaan. Shijo-Karasumassa eteen sattui bussi numero 5 joka oli menossa Kioton asemalle. Se oli sitten se toisenlainen bussi missä otetaan lippu heti kun noustaa kyytiin. Lipussa on sitten joku numero esim. 5 ja bussin etuosassa on näyttö missä näkyy kaikki numerot ja hinnat. Kyydistä poistuessa lippu annetaan kuskille ja maksu hoidetaan samalla lailla kuin muissakin busseissa.
Kyllä oli jalat kipeänä tämän päivän jälkeen ja iho palannut tomaatin punaiseksi.. joka paikkaa poltteli.
Kultainen Paviljonki.
Kiviä ihmettelemässä Ryõan-jin zen-puutarhassa...
Arashiyaman ja Saganon bambumetsä
----------------------
Kolmantena päivänä lähdin taas aamiaisen jälkeen bussiasemalle ja sieltä sitten Kiyomizu temppelille. Kiyomizu eli Puhtaan Veden temppeli on kyllä yksi hienoimmista temppeleistä mitä olen ikinä nähnyt! Temppelikierroksen jälkeen jatkoin matkaa pohjoiseen päin pieniä kujia kävellen. Aika pian tuli vastaan Kõdai-ji temppeli ja hieman vielä pohjoisenpana sijaitseva Maruyama-Kõen puisto. Keskellä puistoa on jättimäinen Gion Shidare Zakura, Kioton kuuluisin kirsikkapuu. Puiston länsiosasta taas löytyi Yasaka-jinja pyhäkkö. Pyhäkön jälkeen jatkoin matkaa vielä pohjoisemmaksi ja päädyin lopulta Chion-In temppeliin missä on Japanin suurin temppelikello! Ihan vieressä on myös Shõren-in temppeli mihin tein pikavisiitin. Kolmas päivä oli suurinpiirtein siinä. Shõren-In temppelin lähellä on Higashiyaman metro-asema sieltä pääsi kätevästi takaisin Kioton asemalle.
Kiyomizu dera
------------------------------
Neljäs päivä oli mennä pahasti pieleen. Aamiaisen jälkeen metrolla Keagen asemalle mistä minun oli tarkoitus kävellä Nanzen-In temppeliin. Päätin mennä sinne "maisema" reittiä ja aloin kiipeämään jotain vuoristopolkua. Juuri kun olin päässyt huipulle niin alkoi tulemaan vettä kaatamalla ja ei ollut sateenvarjoa mukana... Polku alkoi muuttua liejuiseksi ja liukkaaksi! Alas pääsemisessä oli jo sitten haastetta. Siellä oli muutamia tosi vaarallisia kohtia, alkoi jo ihan oikeasti pelottamaan että miten tässä käy. Lopulta kun pääsin sinne temppelin luo niin sade lakkasi. Kuvia en jäänyt ottamaan vaan lähdin suoraan takaisin hotellille vaihtamaan vaatteet ja sen jälkeen lounaalle. Iltapäivällä sitten uusi yritys ja sillä kertaa otin sen suoran ja helpon reitin. Seuraavana kohteena oli Eikan-Dõ temppeli ja sen vierestä alkava filosofin reitti joka vie suoraan Ginkaku-jin eli hopeisen paviljongin luo. Ajoitus oli mitä parhain sillä kerkesin juuri käydä läpi hopeisen paviljongin alueen ennen kuin se meni kiinni.
Pitkä matka alas...
Path of Philosophy
Hopeinen paviljonki ei ollut niin näyttävä kuin kultainen paviljonki puuttuvan hopeisen kerroksen takia.
----------------------------
Huomenna menen Osakaan ja kun palaan sieltä päivittelen hieman lisää
5 päivä = Gionin kaupunginosa missä voi hyvällä tuurilla nähdä oikean geishan
6 päivä = Bambikaupunki Nara
7 päivä = Osaka?
8 päivä = ?
9 päivä = ?
10 päivä = ?
11 päivä = ?
Tuossa kyltissä ei ollu mainittu sitä seikkaa että bambit käy heti kimppuun jos ne huomaa että sulla on ruokaa. Ei mene kun 2 sekuntia kun 20 bambia repii paidasta ja housusta.
