Kaksiulotteiset tytöt punastelemassa toisilleen onnistuvat jostain syystä sulattamaan hyisen sydämeni lähes kokonaan, eikä mikään muu tunnu minua viihdyttävä kuin rakkaustarinat lesboista. Samastunkin suuresti ankanpoikiin
kaikkien hyvin tuntemassa muinaisessa aku-muokkauksessa. Tai ainakin, kun innostun puhumaan tyttörakkaudesta ystävilleni, joita tämä ei voisi vähempää kiinnostaa. Mistä pakkomielteeni sitten johtuu, sitä en tiedä, mutta
SciSanin muinoin ehdottama ratkaisu vaikuttaa mielestäni varsin mahdolliselta.
Yuria on tullut luettua aika paljon, lähinnä tosin ihan siveellistä sellaista. Kaikki Hiedan (Mukyuun?) mainitsemat sarjat ovat kukin omalla sarallaan merkittäviä ja tunnettuja teoksia, mutta voisin itse tuoda esiin
Sugano Manamin »Miss Sunflower» nimisen teoksen, josta ainakin itse tykkään kovin suuresti. Minähän tosin tykkään melkein mistä tahansa, kunhan vain kaksi tyttöä katsoo toisiaan kaihoisin silmin, joten suosituksiani ei ehkä kannata ottaa kovin totisesti. Ellei sitten huomaa samoja oireita kohdallaan.
Myös useat lyheämmät, antologioissa (kuten vaikkapa Yuri Hime) ilmestyneet yksittäiset tarinat ovat varsin mukavaa luettavaa.
Täysin yuriin keskittynyttä animea on varsin vähän, niin hentain kuin ihan kaikenikäisillekin tarkoitetun materiaalin seassa, mutta
rivien välistä luettavaa materiaalia on nykyisin sarjoissa aika paljon.
Simoun on muuten yksi suosikkisarjoistani. Ei välttämättä yksinään yurin takia, vaan kokonaisuuden ylipäätänsä.