Tämän vuoden Traconin Plevna-päivällisellä nostin puheenaiheeksi kuvalautakulttuurin aikana pinnalle nousseet slangisanat, joissa käytetään muodon vääntelemiseen kirjaimia (puheessa: äänteitä) 
u ja 
e sekä johtimia 
‑uli, 
‑uliini.
Esitin sellaisen näkemyksen, että 
u‑aalto oli varhaisempi ja on sittemmin jäänyt 
e‑aallon jalkoihin. Jokunen 
u-sana on kuitenkin jäänyt elämään osana nuorten (ja tietyissä piireissä jo keski-ikäistyvienkin) kielenkäyttöä.
Vaadittiin esimerkkejä 
u‑sanoista. En pystynyt esittämään montakaan.
Nyt olen täysin vapaan päivän ja jonkinasteisen sairastelun kunniaksi keräillyt pikkuisen määrän aineistoa.
Alla oleva versio: viimeksi muokattu 17.9.2018.1. Sanoja, joissa ainoa, tärkein tai ensisijainen muutos on 
u:n (vokaalisoinnun vaatiessa 
y:n) käyttäminen:
  – 
animu (hyvin yleinen; lienee lainattu tunnetusta englanninkielisestä nyymislangi-ilmauksesta 
animu & mango)
  – 
ihuna ~ 
ihanu  – 
jabuni (en pystynyt löytämään kirjall. esimerkkejä, mutta muistikuvani sanan käytöstä ovat erittäin vahvat)
  – 
kissu  – 
langu (hyvin yleinen) ~ 
lanku ~ 
lankuli ~ 
languli ~ 
lankuliini  – 
lenkkuri (perustunee sanan 
kenkuli analogiaan, ei suoraan 
a > 
u ‑muutokseen)
  – 
mangu  – 
normu (melko harvinainen?)
  – 
pasku (harvinainen)
  – 
pitsu (hyvin yleinen)
  – 
sarju (harvinainen)
  – 
servu (esiintyy samoissa asiayhteyksissä, mutta koska sana myös lyhenee, kyseessä lienee vanhempi johdin; vrt. 
flegmaattinen > 
flegu)
  – 
sipsu ~ 
sibsu ’perunalastu’ (hyvin yleinen)
  – 
tyty (kyseessä saattaa olla sama johdin kuin sanassa 
servu) ~ 
tytty ~ 
tytyli  – 
viinu (harvinainen)
  – 
vaimu (perustuu sanan 
waifu analogiaan, ei ainakaan ensisijaisesti 
o > 
u ‑muutokseen)
  – 
ydy (perustunee sanan 
tyty analogiaan; lisäksi vrt. 
servu)
2. Sanoja, joissa ainoa, tärkein tai ensisijainen muutos on 
e:n käyttäminen:
  – 
ankke  – 
huore  – 
kakke  – 
kalje  – 
kisse  – 
koire  – 
kolike ~ 
kolikke (partitiivimuoto 
kolikea on yleisempi kuin 
koliketta)
  – 
kukke  – 
kuve ’kuva’
  – 
pahe ’paha’ (kuten useimmat esimerkkisanat, tämäkin kuuluu ns. 
nalle-tyyppiin: partitiivimuoto 
pahea, ei *
pahetta)
  – 
paske  – 
rahe (kuulunee ns. 
nalle-tyyppiin, ks. 
pahe)
  – 
ruoke (partitiivi havaittu; esiintyykö lainkaan esim. genetiivimuotoisena?)
3. Sanoja, joissa ainoa, tärkein tai ensisijainen muutos on 
‑uli-johtimen käyttäminen:
  – 
huoruli  – 
kenkuli  – 
koiruli  – 
rahuli  – 
tyynyli4. Lähteitä:
  – 
Miten saisin tyty-yden? – Kaksplus (julkaistu 7.1.2016; tarkasteltu 15.9.2018; kyseessä lienee 2010-luvun alkupuolella syntynyt ns. kopiopasta)
  – 
Kirjaimien korvaaminen u:lla – Meemi.info (historian mukaan artikkeli on laadittu viimeistään 23.6.2015; tarkasteltu 15.9.2018)
Lisät kaikkiin kohtiin, erityisesti kohtiin 2–4 ovat tervetulleita, samoin aiheeseen liittyvät huomiot ja kysymykset.