Elektroniikkalanka.

[Hieda no Mukyuu]

tietenkään itseltä ei löydy yhtään sopivaa socket 1150 prossua

Mitä nyt sitten teet?

  a) Nostat kädet pystyyn.
  b) Tilaat tarvitsemasi prosessorin.
  c) Jäät kärkkymään, tulisiko prosessori joskus vastaan halvalla tai ilmaiseksi.
  d) Muuta, mitä?

[anounyym1]

tietenkään itseltä ei löydy yhtään sopivaa socket 1150 prossua

Mitä nyt sitten teet?

  a) Nostat kädet pystyyn.
  b) Tilaat tarvitsemasi prosessorin.
  c) Jäät kärkkymään, tulisiko prosessori joskus vastaan halvalla tai ilmaiseksi.
  d) Muuta, mitä?

Päädyin tilaamaan kiinasta ohjelmointilaitteen. Tosin toimituksessa kun menee se muutama viikko, niin tässä on hyvää aikaa hakata F5sta murossa.

[J_onn_e]

Päivän retropeli/elektroniikkaseikkailut.
Olin kaikessa rauhassa pelailemassa Mega Man kolmosta NESsilläni kun yhtäkkiä konsolista sammuu virta. Ensiksi tietysti ajatukseni suuntautuivat pessimistisesti konsolin rikkoutumiseen ja avasinkin laitteen siinä samantien. Koneen sisältä ei kuitenkaan löytynyt merkkejä vaurioista, vain läjä pölyä ja käytynkin tilaisuuden hyödyksi ja tein pienen kevätsiivouksen.
Seuraavaksi tulin ajatelleeksi mahdollisuutta halvan kiinalaisen muuntajani rikkoutumisesta. Kyseinen laite tuli koneen mukana ostaessa ja olin sitä tähän asti tyytyväisenä käyttänyt. Yleismittari vahvistikin sitten epäluuloni: Yhdeksästä voltista oli jäljellä enään vain muisto. Onnekseni omistan myös Super Nintendon ja näihin kahteen konsoliin käy sama virtajohto joten pystyin todentamaan NESini eläväksi.
Entäs se muuntaja? No, sehän piti tietysti murtaa auki. Sisältä löytyi sekä odotettua vikaa, että hieman odottamattomiakin ominaisuuksia.
Ensiksi se vika: pullistumisesta päätellen yksi kondensaattoreista oli päästänyt savut pihalle ja jälkikäteen nesin sammumisen muistelu tukee diagnoosia. Alkuperäisen sammumisen jälkeen yritin käynnistää konsolia uudestaan jolloin virtaledi syttyi himmeänä ja jatkoi himmentymistä tyhjyyteen.
Mites sitten se odottamaton? Muuntajan sisältä löytyi USB-portti ja virtaledi, joille ei ollut kuoressa minkäänlaista aukkoa.

Spoiler: kuva (click to show/hide)

[Hieda no Mukyuu]

Sukulaiseni löysi muovinpalan, joka kirvoitti muisteloita. Työkäyttöön hankittu ohjelmoitava Texas Instruments -laskukone oli ennen halpojen kotimikrotietokoneitten kulta-aikaa niin hintava, että sitä sai vähentää verotuksessa kolmena eränä – siis kolmena perättäisenä vuonna. Kyseessä saattoi olla TI 58, mutta varma en ole.

Muovinpala on nähtävissä tähän oheen liittämässäni valokuvassa. Liuskat ovat laskimeen kiinnitettäviä ohjelmamuistilappuja, kone itse kun vain laski eikä pikku näytöllään liiemmin selitellyt, mitä teki. Liuskoihin on painettu tekijänoikeusvuosi 1977.

Saattaisin luovuttaa arvokkaan museoesineeni jonkun keräilijän kokoelmaan hyviä perusteluja vastaan.

❧

Muistan nähneeni myös laskimen yksittäistä ohjelmaliuskaa isompia, sapluunamaisia muovikortteja ajalta noin vuosikymmenen verran myöhemmin. Mitäkö niillä tehtiin? No nehän asetettiin tietokoneen näppäimistön funktionäppäinten ympärille muistuttamaan, mitä toimintoa mikäkin näppäinyhdistelmä vastasi. Tämä nopeutti esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmien käyttämistä tuntuvasti, koska hiiret eivät olleet vielä yleisessä käytössä. Ruudun ylälaidan valikot oli kyllä jo keksitty, mutta tavallinen tietokoneenkäyttäjä liikkui niissä lähinnä nuolinäppäinten avulla.


MUOKS: En käsitä, miksi Jonne piti omaa elektroniikkajuttuaan liian lyhyenä. Sekin kannattaa lukea.

[J_onn_e]

MUOKS: En käsitä, miksi Jonne piti omaa elektroniikkajuttuaan liian lyhyenä. Sekin kannattaa lukea.

Tähän voisin vastata näin: kun olin kirjoittamassa sitä tänne, tekstiä syntyi vain kaksi riviä. Jaarittelussa tekstiä taas syntyikin sitten paremmin, toiseksi minun oli tarkoitus jaaritella muutakin mutta unohdin kaiken muun kirjoittaessa pääaihetta. No, sinne se sitten kuitenkin jäi.

[anounyym1]

Itse olen katsonut Wowstick 1fs:n hommaamista, koska pitäähän nyt kaikkea Xiaomin brändäämää hommata.

[J_onn_e]

Youtubea selaillessa tuli tälläkertaa tällainen vastaan
SynthAxe Demo from the 80's
Nopella vilkaisulla wikipediaan vehkeen hinta oli uutena 10 000 puntaa ja ainoastaan noin 100 valmistettiin.

[J_onn_e]

Voisin taas vaihteeksi tuplapostata ja avautua elektroniikka-aiheisesta turhautumisesta.
Olen nyt jo melkein vuoden omistanut Grundig VS-170 vhs-videokameran ja minun on ollut siitä tarkoitus kirjoittaa.
En vain ole päässyt sitä vielä kunnolla kenttätestaamaan kun siihen ei vaan perkele löydy akun latausjohtoa. eBaysta kyllä saisi siihen uuden akun, mikä pitäisi kyllä hankkia sekin mutten ole viitsinyt kun en saisi sitä ladattua täyteen.
Olen kyllä testannut että kamerasta tulee kuvaa ulos johdon kautta tv:n ruudulle sillä sen ulkoinen virtalähde tuli kyllä mukana, harmi vaan että se virtalähde ei lataa akkua kameran sisällä vaan vaatisi erillisen latausjohdon virtalähteen ja kamerasta irroitetun akun välille ja nämä piuhat ovat ilmeisesti hävinneet maan päältä olemattomiin.
Eikun huijasin, löysin minä yhden. Harmi vaan että se maksaisi 39,90+37e postit joten ei kiitos.
Huoh, pakko kai jatkaa katselemista.

[bitofhope]

Vähän epätoivoinen yritys mutta postataanpa nyt kuitenkin.

Jos tarjoaisin parisataa metriä Cat6-Patsulikaapelia raivoheterossa pinkissä kuosissa, ostaisitko?

Olisin tilaamassa bulkkirullan verkkokaapelia mutta paikka josta kysyn ei myy kuin 500 metrin rullia, jossa on jo vähän turhan paljon hintaa. Ottaisko joku/jotkut vaikkapa satasella 200 päällimmäistä metriä pois niin saan vähän tasoitettua tarpeen mukaiseksi?

[Hieda no Mukyuu]

Juhozkihan yllätti minut Tampereella kertomalla, että jopa kahdeksantuumaiset jättilevykkeet olivat hänelle tutumpia kuin 5¼ tuuman lerput, joita Suomessa – omana aikanaan – varmasti liikkui paljon enemmän.

Nyt vanhoja romppeita setviessäni tuli vastaan lisää 5¼-tuumaisia levykkeitä (TDK:n M2D ja M2HD, mitä nuo koodit sitten merkitsevätkin). Mainostekstinä on muun muassa »100% ERROR FREE CERTIFIED AND TESTED» – enpä muista huomanneeni vastaavia kehuja USB-muistitikkuostoksilla käydessäni. Levykkeissä ja niitten paperisissa suojakuorissa lukee myös tuotteen määritelmänä »MINI-FLOPPY DISK», eli ne lienee myyty aikana, jolloin 8-tuumaisia oli vielä saatavilla.

Kyllä siinä on oksat pois, kun vain vähäsen postikorttia isommalle ja paksummalle tallennusvälineelle mahtuu kokonaista 1,2 mebitavua tietoa (nykysuomeksi: yli 30 sekuntia digitalisoitua iTunes-laatuista MP3-musiikkia)!

[J_onn_e]

Löytyi taas mielenkiintoinen ja informatiivinen video jonka voisin jakaa tänne: The Impossible Feat inside Your VCR
Vielä pieni harmin aihe liittyen VHS nauhureihin. Oma Sonyni joka toimi vielä aiemmin aivan moitteetta päätti muuton aikana kuolla. Ei lähde enää päälle.
Pitänee koittaa korjata kunhan saan kellarin järjestykseen joskus. Onneksi sain mummolta heidän vanhan nauhurin jolla olen katsonut kasetteja aivan pikkulapsesta saakka joten kaikki ei ole menetetty.

[J_onn_e]

The Story of Blue LEDs: Inventing the Future [LGR Tech Tales]

[anounyym1]

Vielä kun valmistajat tajuaisivat että ihmiset eivät halua laitteisiin tehokkaita sinisiä ledejeä joilla voisi valaista koko huoneen.

[Hieda no Mukyuu]

Päivän elektroniikkavideo: Cassettes - better than you don’t remember

Tänään tuli vastaan Yhdysvaltalainen Vinyl Eyezz, joka myös on Techmoan-fani. Hän on vääntänyt kyseisen videon keskeiset kohdat uudestaan rautalangasta ja lisäillyt omia kiinnostavia huomioitaan: Cassettes: Everything You Know is a Lie! Todella, todella selkeä video.

C-kasettien kestävyyden osalta pysyn entisessä kannassani. Minun on arkikäytössä ollut huomattavasti helpompaa saada C-kasetteja kuin CD-levyjä kuuntelukelvottomaan kuntoon.

Kuulostaa – – todella omituiselta, että joku ei olisi saanut vuosikymmeniin yhtäkään nauhaa jumiin, ulos kasetista ja saman tien ryttyyn. Ehkä kasettien vaaliminen on mahdollista, jos käyttää pikakelauksia erittäin harvoin. Minusta CD-levyn paras arkinen ominaisuus C-kasettiin ja vinyyliäänilevyihin verrattuna on se, että yksittäisiä raitoja voi halutessaan kätevästi kuunnella monta kertaa peräkkäin tai järjestystä vaihdellen.

[J_onn_e]

Päivän elektroniikkavideo: Cassettes - better than you don’t remember

Tänään tuli vastaan Yhdysvaltalainen Vinyl Eyezz, joka myös on Techmoan-fani. Hän on vääntänyt kyseisen videon keskeiset kohdat uudestaan rautalangasta ja lisäillyt omia kiinnostavia huomioitaan: Cassettes: Everything You Know is a Lie! Todella, todella selkeä video.

C-kasettien kestävyyden osalta pysyn entisessä kannassani. Minun on arkikäytössä ollut huomattavasti helpompaa saada C-kasetteja kuin CD-levyjä kuuntelukelvottomaan kuntoon.

Kuulostaa – – todella omituiselta, että joku ei olisi saanut vuosikymmeniin yhtäkään nauhaa jumiin, ulos kasetista ja saman tien ryttyyn. Ehkä kasettien vaaliminen on mahdollista, jos käyttää pikakelauksia erittäin harvoin. Minusta CD-levyn paras arkinen ominaisuus C-kasettiin ja vinyyliäänilevyihin verrattuna on se, että yksittäisiä raitoja voi halutessaan kätevästi kuunnella monta kertaa peräkkäin tai järjestystä vaihdellen.

Ihmettelen kyllä itsekin tuota kasettien kestävyyden ylistystä. CD toimii soittimessa kuin soittimessa mutta kasetti on alttiina kaikennäköisille voimille soidessaan ja ne voi pilata huolimattomalla säilytykselläkin. CD kuulostaa hieman naarmuisenakin samalta, mitä nyt saattaa vähän pätkiä, mutta huonosti säilytetty tai halpissoittimessa puhki kuunneltu kasetti aaltoilee ja vouvvaa.

Onneksi kirpparilta kasetteja ostaessa voi kansimuovien kunnon perusteella päätellä jo paljon itse kasetin kunnosta. Tykkään kyllä itse kuunnella kasetteja mielummin kuin cd:tä käyttöfiiliksen vuoksi. Digitaalista musiikkia voin aina kuunnella suoraan tietokoneelta ilman erillisiä tallennusmedioita. Tiettyjen parin bändin cd:itä tulee kuitenkin ostettua jos löytyy.