Tervehdys kaikille. Minä olen Hieda no Mukyū ja tietääkseni tämän blogin kirjoittajaryhmän uusin jäsen.
Löysin Tōhō Projectin 17:ntenä maaliskuuta 2009 etsiessäni verkosta jotakin aivan muuta. Tarkemmin sanottuna löysin IOSYSin kappaleen »Marisa wa taihen na mono wo nusunde ikimashita» (engl. »Marisa Stole the Precious Thing» t. »Marisa Stole Something Very Important») kuuluisine musiikkivideoineen. Kohdallani mikä-anime-tämä-on-vaihe (ehkä paremminkin mikä-manga-tämä-on-vaihe) kesti enintään muutamia kymmeniä minuutteja. Olin vuosina 2006–08 harvakseltaan mutta toistuvasti törmännyt yksittäisiin kuvituksiin ja foorumiteksteihin, joitten yhteydessä mainittiin sana Touhou, jotenka IOSYSin paukkeen herättämä mielihyvä kantoi minut saman tien lukemaan englanninkielistä Wikipediaa. Kieltämättä yllätyin siitä, että kyseessä oli räiskintäpeli. Visual novelia1 olisin pitänyt jopa todennäköisempänä kuin animea, sillä VN-pelien kirjavista hahmokaarteista ja niitten ympärillä pyörivästä fanitaidekulttuurista olin jo aika hyvin perillä.
»Marisa wa taihen na mono wo nusunde ikimashita» oli minulle aluksi vain hupsun mukaansatempaava konepoppikappale, jonka pariin oli hauska palata silloin tällöin. Alice Margatroid oli silmissäni lähinnä hilpeästi tanssaava tyttö, enkä aivan aluksi tainnut edes huomata laulun rakkausaihetta. Tōhō-fandomista kiinnostuin kunnolla vasta saman vuoden toukokuussa, kun tajusin todella ihastuneeni IOSYSin kappaleeseen »Alice → dere» ja siitä tehtyyn fanivideoon. Siihen aikaan löysin myös Eda Akin dōjin-sarjakuvat ja kahlailin jo melko sujuvasti Danboorun (lähinnä Pixivistä ammennetussa) Tōhō-kuvituspaljoudessa.
Kevään 2009 jälkeen pieni joukko erilaisia ihmisiä ja verkkosivustoja on pitänyt kiinnostusta yllä. Saatan palata omaan Tōhō-historiikkiini myöhemmin.
***
Huhtikuun 2012 alkupäivistä lähtien olen luonnostellut ainakin neljää Tōhō-blogitekstiä, jotka ovat vaihtelevista syistä päätyneet odottamaan uudelleen työstämistä tai joutuneet kokonaan hylätyiksi. Miltei aihe kuin aihe tuntuu suonsilmäkettä syvemmältä. Eilen meidän foorumin irkkikanavalla (siellä uudella huutomerkkikanavalla nimittäin) Selleri rohkaisi minua kirjoittamaan dynaamisesti. Mitä on dynaaminen blogaaminen? Novajinxin mukaan »nimityskin viittaa siihen, että dynaaminen aineisto on spontaania ja pysyy merkityksellisenä lyhyen aikaa – muutamasta tunnista kenties viikkoon»2.
Tiukasti Novajinxin tarkoittamassa mielessä en voisi kuvitella kirjoittavani oikeastaan mitään harrastusblogia. No, ehkä jos tarkoituksena olisi jonkin ryhmän keskustelu sen omasta parhaillaan etenevästä hankkeesta, esimerkiksi laajasta fanikäännöstyöstä. Koko elämäni harrastuksineen on enemmän staattista3 kuin dynaamista4. En minä hitto soikoon seuraa juuri mitään viihdettä sillä tavalla, että voisin ensimmäisten fanien joukossa nakuttaa oman kohta unohtuvan viidenkymmen sanan arvioni uunituoreesta teoksesta. Koko kirjoitusinnoitukseni perustuu tavallisesti siihen, että aihe on kiinnostanut minua jo vuosia tai melko varmasti merkitsee minulle jotakin vielä vuosien päästäkin.
Toisinaan innoitus tietysti osuu yksiin sen kanssa, mikä juuri kirjoittamisen hetkellä on kuuman ajankohtaista, mutta luonnoltani olen hamasta lapsuudesta saakka ollut uskomattoman epäajankohtainen ihminen. Esimerkiksi juuri blogeja en ole koskaan jaksanut seurata viikosta viikkoon, vaan minulle ne ovat Google-hakujen välityksellä kullanarvoisia tietolähteitä. Vähän kuin aikakauslehtikokoelmia aiheista, jotka eivät syystä tai toisesta ole ylittäneet Wikipedian julkaisukynnystä.
Kirjoitan blogihenkiset tekstit ensisijaisesti itselleni, mutta mitä useammalle muulle ne antavat jotakin, sen parempi – ja varsinkin: mitä useamman vuoden kuluttua edes onnistuneimpiin kannattaa palata, sen hienompaa. Voisi kuitenkin ajatella, että oma tapani olla »dynaaminen» on kirjoittaa auki niitä ajatus- ja tapahtumasarjoja, joitten kautta tuotan staattista, pysyvää sisältöä. Sellainen kirjoitteleminen virkistää aivosoluja ja mahdollistaa niittenkin ajatusten jakamisen, joita ei milloinkaan ehdi työstää »loppuun» asti.
***
Aloitan dynaamisen blogiosuuteni perustamalla Tōhō-harrastusten puumallin. Kyseessä on hutaistu luonnos, joka ei pyri minkäänmoiseen kattavuuteen. Tästä lähtien joka kerta, kun julkaisen jotakin tässä blogissa, lisään puuhun vähintään kolme oksaa. Oksia saattaa tulla mille tasolle tahansa, ne saattavat olla vaikka yksittäisiä taiteilijoita tai teoksia. Toistaiseksi otan mukaan kuitenkin vain oksia, joilla selvästi on omat keskustelevat fanikuntansa. Esimerkiksi Colonel Aki saa oman haaransa varmasti ensimmäisten joukossa. Haluan nimenomaan kartoittaa sitä, millaisena itse näen elävän fandomin, ja tarkkailla, mihin huomioni kiintyy.
Tōhō-harrastuspuu 1.0
- Pelit (no daa)
- Varsinainen Tōhō-sarja
- Fanipelit
- Musiikki
- Alkuperäisteokset
- Fanisovitukset
- Kuvitukset
- Pelien kuvitukset
- Sarjakuvat
- ZUNin käsikirjoittamat sarjakuvat
- Dōjin-sarjakuvat
- Animaatiot
- Muut kuvitukset
- Cosplay
- Fanifiktio
______________________________
Alaviitteet:
1En ole suomenkielisissä teksteissä vielä juuri törmännyt visuaaliseen romaaniin, visuaaliromaaniin, *katseluromaanipeliin tai muuhun vastaavaan. Kertokaa minullekin, jos Japan Popin tai Animen toimituskunnalla on jo näkemys siitä, mitä ビジュアルノベル on suomeksi.
2»As the name suggests, dynamic content is spontaneous, and has a short lifespan in the terms of relevance – from some hours to perhaps a week.» – NOVAJINX 2012: Jinx! 101 – Revisiting The Concept of Dynamic and Static Blog Content. – Jinx! Anime Middle Age Riot. 17.1.2012.
3 Vuosikymmeniä sitten laadittu Nykysuomen sanakirja antaa sanalle staattinen muitten muassa merkitykset ’levossa oleva, pysyvä’. Alun perin sana on kaiketi viitannut fysikaalisessa tasapainotilassa olemiseen. Meidän aikamme suomessa staattisella lienee usein jähmeyteen ja muutoksia seuraamattomuuteen (tai myönteisemmin ajatellen vakaana ja selkeänä säilymiseen) liittyvä lisäsävy.
4Sana dynaaminen on Nykysuomen sanakirjan mukaan »usein» staattisen vastakohta ja merkitsee ’itsestään tai omalla voimallaan vaikuttavaa, liikevoimaista, toimintaperäistä, voimaperäistä’. Uudemmassa suomen kielessä dynaaminen viitannee usein ’muuttuvaan ympäristöönsä herkästi mukautuvaan, muutosten mukana elävään’.