Esittelimme tämän fanipelin jokin aika sitten.
Pelasimme tuolloin ns. sokeasti, sillä kukaan ei ollut aikaisemmin ko. peliä kokeillut, joten mitään kummempaa raporttia emme saaneet aikaiseksi. Olen kuitenkin sitä aina silloin tällöin edelleen pelannut ja nyt onkin tullut aika kertoa vähän omia vaikutelmiani siitä pidemmältä ajalta.
Kuten rogueliket yleensä, peli on todella anteeksiantamaton. Jos satunnaisnumerogeneraattorijumala vihaa sinua, älä odota pääseväsi kovinkin pitkälle, on täysin mahdollista, että ensimmäisiin kenttiin syntyy vihollinen, joka on niin voimakas ettet voi tappaa sitä millään. Toisaalta voit myös saada pelin parhaimmat esineet heti ekassa kentässä, joten yrittää kannattaa. Peluukertoja itsellä on kertynyt muutamia kymmeniä, jotka yleensä kestävät 15 minuutista tuntiin ja suurin saavutukseni on pääsy kerrokseen 23. jossa ilmeisesti ydinaseilla varustettu Eirin tappoi minut kahdella nuolella, huoneen toisesta päästä. Niin ja nuolia ei voi väistää, voi kun kiva.
Ja tuo kerros 20 ja siitä ylöspäin on muuten mielenkiintoinen, näen että peli vasta alkaa siinä vaiheessa. Siihen asti olet tapellut vihollisten perusversioita vastaan, jotka yleensä, tarpeeksi korkeilla leveleillä, pystyy hakkaamaan kumoon parilla lyönnillä. Tason 20. jälkeen kuitenkin peli alkaa heittämään sinua päin kokoajan vihollisten päivitettyjä versioita, jotka yleensä vievät 20-40 hiparia pois per lyönti, jos olet grindannut tai ollut onnekas sinulla saattaa olla jopa 150 hiparia, joka kyllä riittää pärjäämiseen, paitsi monelle viholliselle, johon kyllä myös on keinonsa puolustautua mutta siitä lisää vähän myöhemmin.
Oman lisähaasteensa peliin tuo myös sen japaninkielisyys. Jos et osaa japania edes auttavasti tai osaa etsiä kanjeja ja mitä ne tarkoittavat, voi pelaamisesta tulla hieman tuskaisaa, sillä monessa kohtaa pärjätäksesi tarvitaan itemeiden käyttöä, joten tietäminen, mitä ne tekevät on kyllä ihan kätevä kikka selvitä. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, jos sinulla on satunnaislukujen kanssa epäonnea, voi olla, että vaikka osaisit japania täydellisesti, ei se hirveästi sinua auta jos peli ei sinulle esineitä anna. Joskus kentistä löytyvät esineet ovat aina niitä huonoimpia ja aina tietyin väliajoin löytyvä Rinnosuken kauppakaan ei aina anna juuri tarvitsemiasi esineitä. Toisaalta jokaisesta kaupasta löytyvä Keinen majatalo on pelastus, välittämättä jatkuvasti nousevista hinnoista, se toimii pelastuksena sille, josset satu löytämäänkään ruokaa kentistä sopivaan tahtiin.
Mutta älkää antako valitukseni häiriä, suosittelen kaikkia pelaamaan kyseistä peliä, jos rogueliket iskevät ollenkaan. Fushigi no Gensokyo Origin on juuri sopivalla tavalla hiuksia päästä repivän ärsyttävä, että vaikka kuolisit joka kerralla, löydät itsesi sitä pelaamasta kuitenkin. Pelihän itsessään oli ilmainen ja löydät sen täältä:
A Summer Day’s Dream was made before the revsied 2011 guide lines, and if I’m reading it right, the guide lines only restrict commercial cel animation, like the Anime Tenchou x Touhou Project from ufotable, and doesn’t apply to dojin productions like A Summer Day’s Dream , although ZUN is uncomfortable with it having professional VA’s providing the voice work.